null Mustasukkainen pelkää hylkäämistä

Itsetunto pohjamudissa. Mustasukkaisuus ei kerro rakkaudesta, vaan omasta haavoittuvuudesta ja epävarmuudesta. Kuva: Pauli Salmi

Itsetunto pohjamudissa. Mustasukkaisuus ei kerro rakkaudesta, vaan omasta haavoittuvuudesta ja epävarmuudesta. Kuva: Pauli Salmi

Hyvä elämä

Mustasukkainen pelkää hylkäämistä

Mustasukkaisuus kertoo pinnan alla vellovasta epävarmuudesta ja haavoittuvuudesta. Tunteen työstäminen voi tuoda elämälle uuden alun.

Puheluiden ja tekstiviestien tutkimista, tarkistussoittoja, taskujen ja laukkujen penkomista, kontrollointia, jopa vainoamista. Jos kumppani myöhästyy kauppareissulta kymmenen minuuttia tai palaa illanvietosta iloisena, on myrsky valmis.

– Mustasukkaisen mielikuvitus tuppaa olemaan vauhdikas. Hän ei ajattele, että kumppani on kenties myöhästynyt bussista tai häneltä on loppunut akku kännykästä, vaan on varma siitä, että siippa on ollut jonkun toisen kanssa, toteaa perheneuvoja Tero Pulkkinen Helsingin seurakuntayhtymästä.
 

Jos on kasvanut perheessä, jossa toista sisarusta on suosittu tai on itse jollain tavalla jäänyt vaille rakkautta, huomiota ja turvallisuutta, se saattaa altistaa mustasukkaisuudelle myöhemmin elämässä."
– Perheneuvoja Tero Pulkkinen

Mustasukkainen ihminen saattaa joutua täysin tunteidensa valtaan, jolloin hän tekee herkästi negatiivisia tulkintoja ja etsii vahvistusta epäilyilleen. Silloin tunteen heräämiseen riittää se, että tuttavapariskunta tulee kylään tai että kumppani sattuu vilkaisemaan toista ihmistä.

– Mustasukkaisuus ilmenee usein puuskina. Tunne saattaa piinata voimakkaana muutaman tunnin ajan ja laantua sitten, kunnes tulee tilanne, jossa se ryöpsähtää uudelleen pintaan.

Mustasukkainen ei ole kuitenkaan ilkeä pahuuttaan, vaan kärsii hyvin tuskallisesta ja piinallisesta tunteesta. Tunne kaappaa järkevän ajattelun ja suistaa ihmisen paniikin täyttämään mustaan aukkoon.

– Mustasukkaisuus on jotain alkukantaista ja hävettävää. Se voi sumentaa järkevän ajattelun ja logiikan täysin ja saa taantumaan lapsen tasolle: avuttomaksi, pelkääväksi ja hätää kärsiväksi. Tulee tunne, että on toisesta riippuvainen, pohtii mustasukkaisuudesta kärsivä 30-vuotias Heli.

Taustalla huonommuuden tunne

Perhesurmissa vaikea mustasukkaisuus on usein keskeinen tunne ja se voi laukaista ajatuksen, että millään ei ole enää mitään väliä.

– Mustasukkaisuus on yksi suurimmista kivuista, mitä ihminen voi kokea. Sitä on verrattu jopa australialaisen myrkkyhämähäkin pistokseen, toteaa psykologi, pariterapeutti Keijo Markova Väestöliitosta.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että mustasukkaisuus saattaa jopa periytyä geeneissä, sillä jotkut ominaisuudet kulkevat suvussa. Myös ympäristötekijät vaikuttavat eri tavalla ihmisiin.

– Jos on kasvanut perheessä, jossa toista sisarusta on suosittu tai on itse jollain tavalla jäänyt vaille rakkautta, huomiota ja turvallisuutta, se saattaa altistaa mustasukkaisuudelle myöhemmin elämässä, Tero Pulkkinen sanoo.

– Mustasukkaisuuden taustalla on menettämisen pelkoa sekä epävarmuuden ja huonommuuden tunnetta. Ajatus siitä, että minä en ole riittävä kumppanilleni ja jossain on joku minua kiinnostavampi. Toisaalta harvalla on niin hyvä itsetunto, ettei hän koskaan pohdi omaa riittävyyttään. Sellaista ihmistä, joka ei olisi koskaan tuntenut mustasukkaisuutta, ei olekaan.

Helillä mustasukkaisuuden tunne herää usein silloin, kun itsetunto on syystä tai toisesta pohjamudissa, ja ajatus itsestä viehättävänä ja rakastettavana tuntuu vieraalta.

– Esimerkiksi silloin, jos kumppani ei huomioi minua riittävästi illanistujaisissa tai juttelee innostuneesti toisen sukupuolen edustajan kanssa. Tai jos kumppanin silmät kiinnittyvät vastaan kävelevään kaunottareen.

Normaalia ja inhimillistä

Mustasukkaisuus on sinänsä normaali ja inhimillinen tunne, jota tuntee jo pieni lapsi.

Erityisen tuttu tunne on esikoiselle, joka on usein suvun silmäterä. Kun uusi tulokas pudottaa hänet valtaistuimelta, on luonnollista tuntea mustasukkaisuutta ja osattomuutta. Koska lapsi ei vielä osaa ilmaista tunteitaan, hän saattaa kiukunpuuskassaan läpsäistä tai tönäistä siskoa tai veljeä tai toivoa, että sisarus vain katoaisi jonnekin. Jos vanhemmat silloin sanovat, että kylläpä olet tuhma lapsi, olet jo niin iso, että sinun pitää ymmärtää, ettei noin saa tehdä, lapsi voi ajatella, ettei hän ole arvokas omana itsenään vaan että jotkut tunteet ovat kiellettyjä.

– Olin kaksivuotias, kun pikkusiskoni syntyi. Äiti on kertonut, että olen selvästi ollut mustasukkainen, vaikka itse en siitä mitään muistakaan. Kun pikkusiskolle luettiin iltasatua, olin silitellyt häntä ja toivonut hänen nukahtavan pian, koska halusin saada omaa aikaa aikuisten kanssa, Heli muistelee.

– Vanhempikin lapsi tarvitsee huomiota, rakkautta ja omaa aikaa vanhemmilta, mutta se ei silti tarkoita sitä, että hän saisi vahingoittaa vauvaa tai tehdä keljuja temppuja, Tero Pulkkinen sanoo.
 

Mustasukkaisen mielikuvitus tuppaa olemaan vauhdikas. Hän ei ajattele, että kumppani on kenties myöhästynyt bussista tai häneltä on loppunut akku kännykästä."

– Perheneuvoja Tero Pulkkinen
 

– Nykyvanhemmat ovat fiksuja ja osaavat yleensä suhtautua lapsen mustasukkaisuuteen. Lapsi tarvitsee apua omien tunteidensa kohtaamiseen. Niin hän oppii myös jakamaan niitä.

Elämä voi alkaa kutistua

Mustasukkaisuuden ilmenemisessä on myös sukupuolikohtaisia eroja. Miehillä mustasukkaisuus saattaa näkyä enemmän aggressiivisuutena ja toiminnallisuutena, naisilla puolestaan sanallisena vallankäyttönä. Joskus tunne saattaa naamioitua aggressioksi.

– Kiukuttelin ja loukkaannuin. Aiemmassa pitkässä suhteessa en pystynyt puhumaan mustasukkaisuuden tunteista. Nykyään olen opetellut puhumista, vaikka se on todella vaikeaa, paljastanhan silloin toiselle haavoittuvuuteni. Pelkään myös sitä, kestääkö toinen tunteeni, Heli kertoo.

Joskus mustasukkaisuus saattaa alkaa siitä, että toinen rikkoo luottamuksen esimerkiksi pettämällä tai flirttailee pariskunnan sääntöihin sopimattomalla tavalla.

Myös aiemmissa suhteissa tapahtunut petetyksi tuleminen voi aiheuttaa mustasukkaisuutta. Tunne saattaa nousta pinnalle silloinkin, jos parisuhteesta puuttuu turvallisuutta tai läheisyyttä. Mustasukkaisuus ei kerro rakkaudesta, vaan omasta haavoittuvuudesta ja epävarmuudesta.

– "Kyllä sä muille lepertelet, mutta minua et huomioi mitenkään", on tuttu lause mustasukkaisen suusta. Usein mustasukkaisuuteen taipuvaisella on heikko itsetunto ja ajatukset kiertävät herkästi rataa "eihän minusta ole mihinkään ja minä nyt olen tällainen", Keijo Markova kuvailee.

Munankuorten päällä

Mustasukkaisuuden uhri kävelee munankuorten päällä ja varoo pienintäkin risahdusta.

Valitettavan yleistä on, että ihminen alkaa pitää normaalina puolison kontrollointia ja hylkää omat mielenkiinnon kohteensa ja ystävänsä. Mutta mitä kiltimmin toinen sopeutuu, sitä lujemmin toinen tarrautuu ja mustasukkaisuuden kehä laajenee. Tällä tavoin molemmat usein tiedostamattaan mahdollistavat tilanteen jatkumisen, mikä ei ole kummankaan etu. Mustasukkaisuuteen voi suhtautua myötätunnolla, mutta siihen ei saa alistua.
 

Mustasukkaisuuden tunne kaappaa järkevän ajattelun ja suistaa ihmisen paniikin täyttämään mustaan aukkoon."
 

– Omaa elämää ei voi alkaa kutistaa niin, ettei toinen tulisi koskaan mustasukkaiseksi. Jos aina myöntyy, huomaa pian olevansa häkissä, Tero Pulkkinen sanoo.

– Se voi johtaa yksinäisyyteen, masennukseen, oman tahdon ja työkyvyn menetykseen. Moni vaikeassa suhteessa elänyt ymmärtää vasta eron jälkeen, mitä on joutunut kokemaan.

Toipuminen alkaa arvokkuuden löytämisestä

Ihmiset reagoivat yksilöllisesti asioihin. Joskus mustasukkaisuudelta vaikuttava käyttäytyminen onkin huolta siitä, että puolisolle on sattunut jotain, jos hän viipyy pidempään. Silloin on hyvä sopia yhteisistä pelisäännöistä, että laittaa vaikka tekstarin tai soittaa.

– Jos toisen käyttäytyminen ärsyttää, on tärkeää jutella asioista perin juurin. Näin selviää, ettei kyseessä ole kyttääminen vaan huoli, sanoo Tero Pulkkinen.

Toipuminen lähtee siitä, että löytää uskoa omiin kykyihin ja ominaisuuksiin, alkaa nähdä itsensä arvokkaana ja rakastettavana ihmisenä. Tärkeää on, että mustasukkainen tunnistaa ongelmansa. Jos hän ajattelee, että vain puoliso on hankala ja omituinen, mustasukkaista on vaikea auttaa.

Helin mukaan häntä on auttanut eniten mustasukkaisuuden myöntäminen kumppanille.

Ammattiapua kannattaa hakea silloin, jos asiat ovat umpisolmussa ja niiden yksin ratkaiseminen tuntuu toivottomalta. Jos kumppani ei halua lähteä pariterapiaan, sinne voi mennä yksinkin.
 

Mitä kiltimmin toinen sopeutuu, sitä lujemmin toinen tarrautuu, ja mustasukkaisuuden kehä laajenee."
 

– On tärkeää, että on turvallinen paikka, jossa voi peilata omia ajatuksiaan ja testata realiteettia. Muuten sukeltaa helposti maailmaan, joka ei ole totta, sanoo Keijo Markova.

– Jos puolisolla on keuhkotauti, ei toisen tarvitse sairastua siihen. On tärkeää pysyä itse hyvinvoivana, ettei hupsahda samaan hulluuteen. Lentokoneessakin neuvotaan, että happinaamari pitää laittaa ensin omille kasvoille, sitten vasta lapselle.

Kehokin voi tehdä tenän

Joskus riittää jo muutama käynti, toisinaan tarvitaan pitkääkin terapiaa. Joskus kenen tahansa ulkopuolisen kysymys siitä, kuinka voit hyväksyä tuollaisen, saattaa havahduttaa. Toisinaan mustasukkaisuuden kohteelle tulee mitta täyteen eikä hän enää sulata käyttäytymistä.

– Jos syötän sinulle porkkanaraastetta, ensin vähän ja sitten lisää ja lisää, jossain vaiheessa tukehdut siihen, Markova vertaa.

Jos tunteiden käsittely on vaikeaa, saattaa kehokin tehdä tenän. Kun stressihormonien pitoisuus nousee, ihminen voi kärsiä fyysisistä vaivoista, kuten päänsärystä tai toistuvista flunssista.

Jos ajatusta uskollisesta parisuhteesta ja siitä, että joku rakastaisi vain minua, ei olisi, ei olisi myöskään mustasukkaisuuden tunnetta. Vaikka yhteiskuntamme on muuttunut yleisesti vapaamielisemmäksi, puolisolta toivotaan uskollisuutta. Ajatus vuoroin vieraissa käymisestä on useimmille vieras.

Helin nimi on muutettu.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Rakastan sinua ja sinua – perinteisen parisuhteen rinnalle nousee vaihtoehtoja: ”Lintuhäkin oven pitää olla auki”

Hyvä elämä

Kahden tai useamman kumppanin kanssa suhteen solmineet suomalaiset kertovat valintansa eduista ja haasteista Parisuhdepäivitys-kirjassa. ”Polyamoria ei sovi joka jaanalle ja jampalle, mutta jotkut elävät niin tyytyväisinä”, seurakunnan perheneuvoja Iiris Koskinen sanoo.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.