Mutkikas demokratia

Mutkikas demokratia

Mihin kaikkialle ulottuu seurakunta­vaaleissa annettu ääni?

Jatkuukohan meidän perhekerho ensi vuonna? Tuleeko tänne päiväkerho ja millainen ohjaaja siihen valitaan? Sieltä Paavo saisi kavereita. Toivottavasti seurakuntatalon ja sen kerhotilojen peruskorjaukseen löytyy äkkiä rahaa. Sen purkamisesta tai myymisestäkin on ollut huhua. Olisi muuten ihanaa mennä miehen kanssa vaikka jollekin kurssille hoitamaan meidän parisuhdetta. Olisikohan seurakunnalla semmoisia? Ja onkohan lastenhoito järjestetty?"

 

Vantaalla on kuusi suomenkielistä seurakuntaa ja ruotsinkielinen Vanda svenska församling. Jokaisen seurakunnan toimintaa johtaa ja budjettivarojen käytöstä päättää oma seurakuntaneuvosto. Se myös valitsee seurakunnan työntekijät. Halutessaan se voi valita välillisessä vaalissa myös seurakunnan kirkkoherran. Näin tehtiin Rekolassa keväällä.

Seurakuntavaaleissa vantaalainen äänestää ehdokasta sekä oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon että koko Vantaan yhteiseen kirkkovaltuustoon. Molempien toimikausi on neljä vuotta.

Vantaan tasolla ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jossa on 51 jäsentä. Paikat jaetaan seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Suurimmalla, Tikkurilan seurakunnalla, on 13 edustajaa ja pienimmällä, ruotsinkielisellä seurakunnalla, 3 edustajaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää muun muassa seurakuntien budjetista, yhteisistä strategisista linjauksista, kirkollisveron suuruudesta sekä kiinteistö- ja rakennushankkeista. Tänä vuonna se on päättänyt muun muassa purkaa Seurakuntien talon ja Päiväkummun seurakuntatalon, tukea kaikkia lähetysjärjestöjä ja rauhoittaa lehtoalueen.

Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee myös kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteisen kirkkoneuvoston, joka on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin.

 

Olen kyllä tykännyt Irja-piispan Facebook-päivityksistä ja runoista. Ei kai hän vielä jää eläkkeelle? Sitten voitaisiin valita taas joku nainen. Tai se Teemu Tammisalo."

 

Vantaa kuuluu Helsingin hiippakuntaan, jota johtaa piispa Irja Askola. Piispa voi halutessaan jatkaa virassaan 68-vuotiaaksi. Askola täyttää 68 vuotta vuonna 2020.

Piispanvaalissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit sekä heitä vastaava määrä maallikoita, jokaisesta seurakunnasta vähintään yksi. Maallikot valitsee seurakuntaneuvosto. Muita piispanvaalissa äänioikeutettuja maallikoita ovat tuomiokapitulin maallikkojäsen, hiippakunnan maallikkokirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet.

Piispan yksi tehtävä on johtaa tuomiokapitulia, joka hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Sen jäseninä on pääasiassa viranhaltijoita, mutta myös yksi maallikkojäsen, jonka hiippakuntavaltuusto valitsee.

Hiippakuntavaltuusto puolestaan on hiippakunnan toiminnasta ja taloudesta päättävä hallintoelin. Siihen kuuluu 7 pappia ja 14 seurakuntien luottamushenkilöiden valitsemaa maallikkoa.

 

Mutta kuka sitten oikeasti päättää, vihitäänkö homoja kirkossa? Tai saavatko vaikka ne, jotka ovat eri mieltä, perustaa oman seurakunnan?"

 

Kirkon tärkeimmät yhteiset päätökset tehdään kirkolliskokouksessa, joka käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Siellä on aikanaan hyväksytty niin naisten vihkiminen papeiksi kuin uusi raamatunkäännöskin. Tänä vuonna on päätetty muun muassa seurakuntarakenteen muuttamisesta. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa.

Kirkolliskokouksessa on 109 jäsentä. Vaaleilla valitaan nelivuotiskaudeksi 96 edustajaa hiippakunnista. Heistä 32 on pappia ja 64 maallikkoa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeus on seurakuntien luottamushenkilöillä. Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Seuraavat kirkolliskokousvaalit ovat helmikuussa 2016.

Helsingin hiippakunnasta kirkolliskokouksessa on kahdeksan maallikkoedustajaa ja neljä pappisedustajaa. Vantaalaisia heistä on kolme: maallikot Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Johanna Korhonen sekä pappi Mika Aspinen.

Piispat ovat automaattisesti kirkolliskokouksen jäseniä. Lisäksi he kokoontuvat piispainkokoukseen, joka on kirkon uskon ja julistuksen asiantuntija. Siellä on viime aikoina tuotettu muun muassa teesejä kirkon yhteydestä, kannanotto Lähi-idän konflikteihin ja ohje uskontojen kohtaamisesta kirkollisissa toimituksissa.

Kirkolliskokouksen asioita valmistelee ja kirkon hallintoa ja taloutta hoitaa viranhaltijoista koostuva kirkkohallitus. Sen tärkeimmät päätökset tehdään täysistunnossa, jossa mukana on myös kirkolliskokouksen valitsemia maallikkojäseniä, yksi jokaisesta hiippakunnasta. Täysistunto kokoontuu yleensä kerran kuussa. Viime viikolla se käsitteli muun muassa ”esitystä kirkonkirjojenpitoa, hallintomenettelyä, muutoksenhakua ja valmiussuunnittelua koskevien kirkkolain säännösten tarkistamisesta” – ja siirsi asian eteenpäin kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.

 

Siis kirkkoko byrokraattinen? Jos äänestän naapurin Liisaa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon, Liisa äänestää puolestani jonkun yhteiseen kirkkoneuvostoon, hiippakuntavaltuustoon, piispaa valitsemaan ja kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokoukseen valittu puolestaan valitsee puolestani jonkun kirkkohallituksen täysistuntoon. Ja Liisan valitseman valitsijan valitsema piispa sitten tekee päätöksiä ja linjauksia tuomiokapitulissa ja piispainkokouksessa. Eikä siinä vielä kaikki! Lisäksi on toimikuntia, valiokuntia, neuvottelukuntia ja johtokuntia. Joku niihinkin valitsee jonkun."

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city