Anja Malmin mielestä Myllypuroon mahtuisi jopa tuhansia asukkaita lisää, jos Kehä I:n itäpää muutettaisiin kaupunkibulevardiksi. Kuva: Pekko Vasantola
Myllypuro-seuran Anja Malm vaatii kunnioitusta lähiöille
Tapio Junnon veistos Rakkaus ja valppaus (kuvassa) on yksi Myllypuron tunnusmerkki. Myllypuro-seuran tuore puheenjohtaja Anja Malm on kulkenut sen ohi satoja kertoja asuessaan tässä kylässä jo 14 vuoden ajan.
Kun seura antoi maaliskuussa lausuntonsa yleiskaavaluonnoksesta, kaupunkisuunnitteluvirastossa saatettiin hieman yllättyä. Seura nimittäin ehdotti Kehä I:n itäpään muuttamista kaupunkibulevardiksi, mikä mahdollistaisi täydennysrakentamisen jopa 10 000 uudelle asukkaalle.
– Monissa kaupunginosayhdistyksissä vallitsee koskaan et muuttua saa -henki. Mutta me emme halua torpata Helsingin täydennysrakentamista. Aloitteessamme on uutta se, että kaupunkibulevardi tulisi esikaupunkialueelle, kun muut ovat keskustaan johtavia väyliä, ja Itäkeskusta rakennettaisiin kaupunkimaisemmaksi, Anja Malm avaa esitystä.
Myllypurolle olisi eduksi, että Kehä I:n toiselle puolelle jäävä osa aluetta niveltyisi paremmin kokonaisuuteen.
– Haluamme kuitenkin säilyttää vanhan Myllypuron puistomaisuuden. Tämähän on nykyisin vihreämpi kuin Tapiola, jonka esimerkin mukaan Myllypuroa aikoinaan suunniteltiin!
Myllypuro-seuran puheenjohtaja Anja Malm
Haastatteluviikolla kaupunginhallitus oli juuri hyväksynyt suunnitelman Metropolian Myllypuron kampuksesta. Anja Malmin mukaan tämä 6 000 opiskelijan ”hybridikampus” on valtava juttu Myllypurolle. Opiskelija-asuntoja rakennetaan jo uuden ostarin taakse.
Seura kannattaa myös asuntojen rakentamista Karhunkaatajan alueelle Viikintien ja Viilarintien välimaastoon ja haluaa sinne työpaikkojakin.
– Mutta vihersormea ei saa katkaista! Se on kapeimmillaan vain 155 metriä leveä väylä Vanhankaupunginlahdelta Sipoonkorpeen. Hallainvuoren viheralueen länsireuna pitäisi jättää rakentamatta.
Myönteisyyttä henkivä Anja Malm tekee leipätyökseen ”kehyä” Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtajana. Se on vammaisalan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen yhteistyöelin.
Järjestöura vei aikanaan Malmin ainutlaatuiseen projektiin. Tuolloin Kuurojen Liitossa työskennellyt kielitieteilijä osallistui kirkkokäsikirjan käännöstyöhön viittomakielelle.
– Teimme samaa, mitä Agricola teki aikanaan suomen kielellä. Oli huikean mielenkiintoista kääntää kymmentä käskyä ja Isä meidän -rukousta.
– Maailmanparannus on tainnut mennä minulla veriin, Malm naurahtaa viitaten työhönsä ja harrastuksiinsa.
Viime syksynä Malm halusi läheisempää suhdetta seurakuntaansa, asettui ehdolle vaaleissa ja pääsi Herttoniemen seurakuntaneuvostoon. Kolmas luottamustoimi hänellä on Korkeasaaren johtokunnan puheenjohtajana; ”varmaan hauskin luottamustoimi mitä Helsingistä löytyy”. Eläintarhan työssä painottuu nykyisin uhanalaisten lajien suojelu.
Haaveilen siitä, että ihmiset tekisivät enemmän paikallista yhteistyötä yli rajojen. Myllypurossakin asuu ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja monet toimivat aktiivisesti omissa yhdistyksissään. Olisi hauskempaa, jos olisi liikettä eri lokeroiden välillä.
Vaadin kunnioitusta lähiöille. Sana on negatiivisesti latautunut, mutta yleensä ihmiset kertovat viihtyvänsä kotilähiössään.
Jaa tämä artikkeli: