null Myös isoja seurakuntia yhdistetään

Kuntien rakennemuutos koskettaa myös seurakuntia. Lisäksi monessa seurakunnassa pohditaan yhdistymistä taloudellisista tai toiminnallisista syistä.

Kuntien rakennemuutos koskettaa myös seurakuntia. Lisäksi monessa seurakunnassa pohditaan yhdistymistä taloudellisista tai toiminnallisista syistä.

Myös isoja seurakuntia yhdistetään

Tampereella esitetään seurakuntien karsimista, Oulussa yhden seurakunnan mallia.

Kuntaliitokset, seurakuntien talouden heikkeneminen ja toimintaan kohdistuvat haasteet ovat johtaneet siihen, että kirkossa on käynnissä melkoinen rakennemuutos. Kymmenen vuotta sitten seurakuntia oli Suomessa 587, nyt niitä on enää 466.

Rakennemuutos koskee myös suurten kaupunkien seurakuntia. Helsingin seurakuntien lukumäärää on jo vähennetty. Jyväskylässä kaupunki- ja maaseurakunta sekä Korpilahden seurakunta yhdistyivät yhdeksi Jyväskylän seurakunnaksi, jossa on yli 100 000 jäsentä ja aivan uudentyyppinen hallintomalli.

Tampereella ja Oulussa keskustellaan seurakuntien määrän vähentämisestä.

Tampereella karsitaan lukumäärää

Akuutein tilanne yhdistymiskeskustelussa on Tampereella. Siellä yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää neljän suomenkielisen ja yhden ruotsinkielisen seurakunnan mallia. Nykyisin seurakuntia on 11.

— Vahvaa kannatusta on täällä saanut myös yksi seurakunta. Se ei kuitenkaan edennyt lopulliseen äänestykseen, koska meillä on myös ruotsinkielinen seurakunta ja se puolestaan edellyttää kirkkoneuvoston mukaan seurakuntayhtymää. Meillä on yli 150 000 suomenkielistä ja 900 ruotsinkielistä seurakuntalaista. Myös enemmän kuin viisi seurakuntaa on ollut esillä, mutta se ei kirkkoneuvostossa saanut kannatusta, selvittää Tampereen seurakuntien viestintäpäällikkö Marja Rautanen.

Rautasen mukaan nykyisistä seurakunnista kaksi ei kannata seurakuntien määrän vähentämistä, vaan haluaisi sen sijaan mahdollisimman itsenäisiä seurakuntia. Yhden seurakunnan mallin kannattajat perustelevat näkemyksiään hallinnon kevenemisellä, työvoiman käytön joustavuudella ja työn laadun parantamisella.

— Luottamushenkilöiden määrä pienenisi niin paljon, että se ei ehkä houkuta heitä, Rautanen arvioi.

Oulussa esillä yksi seurakunta

Runsaan 111 000 jäsenen Oulun seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä neljä seurakuntaa. Siellä on tehty seurakuntarakenneselvitys, jota ohjannut työryhmä päätyi äänin 5–4 esittämään yhden seurakunnan mallia.

— Yhteinen kirkkoneuvosto on pyytänyt seurakuntaneuvostoilta lausunnot 31.1. mennessä. Jotta päästäisiin eteenpäin, tarvitaan jonkin seurakunnan tai Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin aloite seurakuntarajojen muuttamisesta, kertoo Oulun seurakuntien viestintäjohtaja Sakari Korpi.

Kirkon hallinnossa päätyminen seurakuntayhtymästä yhteen seurakuntaan ei ole yksinkertaista. Siihen vaaditaan piispan johtaman tuomiokapitulin myönteinen kanta ja kirkkohallituksen päätös.

Ohjausryhmä perustelee yhtä oululaista seurakuntaa tulevaisuuden haasteilla: väki vähenee ja talous kiristyy. Yksi seurakunta olisi hallinnollisesti selkeä. Rajojen poisto mahdollistaisi työvoiman monipuolisen käytön eri puolilla Oulua. Vähemmistöön jääneet uskovat, että hyviin tuloksiin päästään myös seurakuntayhtymää kehittämällä. Lisäksi vaaleilla valittavat omat kirkkoherrat ovat lähempänä seurakuntalaisia kuin yhden ison seurakunnan kirkkoherra.

Selvittelijät, teologian tohtori Juha Kauppinen ja maakuntaneuvos Pentti Lampinen, suosittelevat yhtä seurakuntaa nyt, kun taloustilanne vielä on hyvä eikä paniikkiratkaisua tarvitse tehdä.

Työntekijöiden enemmistö suhtautuu yhteen seurakuntaan kriittisesti. Toisaalta työntekijöille tehdyssä kyselyssä haluttiin lisätä koko kaupungin kattavia toimintoja ja ilmaistiin valmius liikkua yli seurakuntarajojen. Kyselyssä myös kritisoitiin yhtymähallinnon moniportaisuutta, työntekijöiden epätasa-arvoista kohtelua ja sitä, ettei yhteinen toimintastrategia johda riittävään yhdenmukaisuuteen seurakuntatyössä.

Jyväskylässä on alueseurakuntia

Jyväskylässä kolmesta seurakunnasta muodostettiin vuoden alussa yksi iso Jyväskylän seurakunta. Kyseessä on hallinnollinen kokonaisuus, sillä toiminnallisesti Jyväskylässä on käytössä ainutlaatuinen alueseurakuntamalli. Sen taustana on pitkä perinne aluekirkoista ja piirikappalaisista.

— Seurakuntien yhdistäminen edustaakin Jyväskylässä jatkuvuutta ja kirkkohallitukseen lähti täältä yksimielinen esitys. Meidän näkökulmastamme kokonaisuus ei hahmotu möhkäleenä keskuksesta emmekä puhu yhden seurakunnan mallista, vaan alueseurakunnista koostuvasta Jyväskylän seurakunnasta, sanoo Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Keskitalo.

Käytännössä seurakunnallisen toiminnan perustaso on alueseurakunta, jonka työtä johtaa aluekappalainen kirkkovaltuuston valitseman alueneuvoston kanssa. Kirkkovaltuusto, neuvosto ja kirkkoherra johtavat kokonaisuutta, mutta perusseurakuntatyö tapahtuu alueseurakunnissa.

— Ne eivät ole hallinnollisesti niin itsenäisiä kuin seurakunnat yhtymässä, mutta toiminnallisesti voi olla jopa päinvastoin, ainakin joihinkin yhtymiin verrattuna. Alueneuvostolla on päätösvalta raamibudjetista ja seurakuntaan sijoitettujen virkojen ja toimien täyttämisestä.

Mallin etuja ovat Keskitalon mukaan yhteinen strateginen suunnittelu, hallinnon keveys ja resurssien kohdentamisen mahdollisuus. Työntekijöitä ei heitellä sinne tänne, vaan heillä on oma työyhteisönsä. Byrokratiaa on vähemmän ja esimerkiksi tarpeettomista kiinteistöistä kyetään todennäköisesti luopumaan helpommin kuin yhtymässä.

— En ole ryhtynyt tämän mallin kauppamieheksi, sillä olosuhteet poikkeavat toisistaan eri kaupungeissa. Rohkaisen avoimeen keskusteluun siitä, mitä halutaan ja millä mallilla pystytään paikallisesti parhaiten kohtaamaan tulevat haasteet, kehottaa Keskitalo.

Jaa tämä artikkeli: