Perinteen kantajat. Heimo Langinvainio (vas.), Ari Wan ja Deniz Bedretdin (oik.) esittävät joka joulu itämaan tietäjiä Joulumysteeriossa. Martti Ahlström (toinen oikealta) on yksi paimenista.
Mysteerio Tehtaankadulla
On joulukuvaelmien huippusesonki. Perinteen juuret ulottuvat tuhannen vuoden taakse.
Taas harjoitellaan esityskuntoon Joulumysteeriota, jolla on pitkä perinne Agricolan kirkossa. Helsingin joulukuvaelmien joukossa sillä on omaperäinen historia.
– Tehtaanpuiston yhteiskoulun senioriyhdistys elvytti perinteen 17 vuotta sitten Pekka ”Spede” Pakkasen aloitteesta, ja mukana on seniorien lisäksi ollut aina partiolaisia sekä oikea kuoro, kertoo Martti Ahlström, yksi senioriyhdistyksen vastuunkantajista ja esityksen paimenista.
Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1934, ja Agricolan kirkko rakennettiin sen naapuriin seuraavana vuonna. Koulussa ei ollut isoa juhlasalia, joten kirkkoa käytettiin alusta asti lisätilana.
Koulun ensimmäinen rehtori, jääkärieverstiluutnantti ja rovasti Hannes Anttila, kirjoitti Raamatun tekstien pohjalta joulukuvaelman, jossa kaikki oppilaat saivat esiintyä jossain vaiheessa. Ison lausuntakuoron ja laulukuoron ansiosta esiintyjiä oli kerrallaan lähes sata.
– 1930-luvulla tietyt keskustan koulut valikoivat hieman oppilaitaan. Tataareja ja venäläisiä ortodokseja ei aina kelpuutettu oppilaiksi, mutta Tehtaanpuiston kouluun pääsivät lähes kaikki, Ahlström kertoo.
Kaikki oppilaat pääsivät mukaan myös joulukuvaelmaan. Tataarit saattoivat esiintyä esimerkiksi enkeleinä. Nyt perinnettä pitää yllä Deniz Bedretdin, joka aloittaa kuvaelman lukemalla Koraanista Marian ilmestystä koskevan kohdan. Muut tietäjät ovat Heimo Langinvainio, joka on katolilainen, ja Ari Wan, jolla on kiinalaisia sukujuuria.
Joulumysteerio liittyy hyvin pitkään perinteeseen. Kirkkodraaman historia ulottuu tuhannen vuoden taakse eli 900-luvulle.
– Mutta jo 300-luvulla espanjalainen nunna Egeria kertoi Jerusalemissa näkemistään jumalanpalveluksiin sisältyvistä draamallisista osioista. Ne liittyivät eritoten pääsiäiseen, sanoo kirkkodraamasta väitellyt teologian tohtori Lilja Kinnunen-Riipinen.
Vanhinta jouludraamaperinnettä edustavat näytelmät Herodeksen ja itämaan tietäjien kohtaaminen sekä Paimenten kumarrus. Seuraavaksi ohjelmistoon tuli Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle.
Kinnunen-Riipinen kertoo, että draamaa käytettiin tietoisesti kristinuskon opettamiseen sekä pyhien toimitusten ja Jeesuksen elämän tunnetuksi tekemiseen. Keskeisiä draaman sisältöjä olivat Jeesuksen syntymä ja kuolema sekä keskiajalle tultaessa myös Vanha testamentti ja sen kertomuksiin liitetyt mysteeriot.
– Ensimmäisinä näyttelijöinä esiintyivät liturgian ja ilmaisutaiteen asiantuntijat; papit ja kirkkokuorot. Miehet esittivät sekä naisten että miesten roolit. Näyttelijöiden liturginen esiintymispuku oli alba, joka on pysynyt lähes kaksi tuhatta vuotta myös papiston peruspukuna.
Keskiaikaista, alkujaan saksalaista, perinnettä ovat myös Raamattuun pohjautuvat tiernapoikaesitykset, joilla alunperin palvottiin kolmea kuningasta eli Itämaan tietäjiksi mainittuja pyhän perheen vieraita. Saksasta perinne siirtyi Ruotsiin ja Suomen Ouluun 1800-luvun alussa. Perinne elää edelleen, muuttaa muotoaan ja kehittyy.
Lilja Kinnunen-Riipinen työskentelee Bangkokissa Luther-seminaarin johtajana. Tämän lehden ilmestyessä hän on jo lentänyt Rovaniemelle, jossa hän ohjaa 28. kerran ulkona esitettävän jouludraaman.
Myös Pohjois-Karjalan Nurmeksessa on jouludraama voimissaan. Jo 24 vuoden ajan kirkkopuistossa on esitetty aatonaattona Immanuel-näytelmä, jossa Jeesus syntyy lumen ja tuiskun keskelle. 8 500 asukkaan kaupungissa Immanuel vetää helposti 1 500 katsojaa.
Joulumysteerio Mikael Agricolan kirkossa tiistaina 17. 12. klo 19. Kuvaelma Jeesuksen syntymästä ja paimenista kedolla. Tehtaanpuiston yhteiskoulun seniorit, Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt, Suomenlinnan Merisudet, Pohjalaisen Osakunnan kuoro, johtaa Satu Simola. Merja Vartia, laulu, Markku Turunen, urut. Ohjelma 5 euroa.
Jaa tämä artikkeli: