Näin kirkko muuttuisi: maallikoille lisää vastuuta, luovutaan valmiista vastauksista
Kirkkopäivien yhteislaulutilaisuus Laula Manskilla kuorojen kanssa. Kuva: Sara Vainikka

Kirkkopäivien yhteislaulutilaisuus Laula Manskilla kuorojen kanssa. Kuva: Sara Vainikka

Näin kirkko muuttuisi: maallikoille lisää vastuuta, luovutaan valmiista vastauksista

Kirkkopäivillä pohdittiin ikuisuusasioita eli kirkon rakenteiden ongelmia ja kohtaamisen vaikeutta.

– Emme voi maailman tappiin asti odottaa ihmettä, kiteytti vantaalainen kirkolliskokousedustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen näkemyksensä kirkon hallinnon ja talouden tilasta.

Hän oli yksi viime viikonloppuna Kouvolassa järjestettyjen Kirkkopäivien keskustelijoista ja arvioi viime kirkolliskokouksen antia. Toukokuun alussa kirkolliskokouksessa kaatui pitkään valmisteltu seurakuntarakenteen uudistus, kun se ei saanut taakseen vaadittavaa ¾:n enemmistöä äänistä.

Ala-Kapee-Hakulinen sanoi olevansa pettynyt siitä, ettei uudistuspaketti mennyt läpi. Hänen mukaansa seurakuntien hallintoon menee nykyisellään valtavasti voimavaroja, jotka pitäisi suunnata kirkon varsinaiseen tehtävään.

Vaikka rakenneuudistuksesta ei saatu päätöstä, jo kirkon tiukkeneva talouskin pakottaa seurakunnat tiiviimpään yhteistyöhön. Tällä vuosituhannella noin kolmasosa Suomen seurakunnista on tehnyt jatkuvasti alijäämäistä tulosta.
 

"Kirkon työntekijöiden pitää luopua vallasta, pyrkiä eroon vallanhimosta ja antaa vastuuta muille. "

Sami Ojala


Ala-Kapee-Hakulisen mielestä tavoitteena pitäisi olla seurakuntien taloudellinen itsekannattavuus. Hän totesi, että kun etelän suurten seurakuntayhtymien jäsenmäärä pienenee, myös yhteinen jaettava vähenee eivätkä itsenäisyydestään kiinni pitävät pienet seurakunnat voi odottaa jatkuvaa taloudellista tukea.

– Ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuinka tätä organisaatiota hoidettaisiin järkevällä tavalla. Tuntuu siltä, että asioita mietitään ja vatkataan niin kauan kunnes rahat loppuvat kokonaan, Ala-Kapee-Hakulinen kritisoi asioiden hidasta etenemistä.

– Nyt tarvitaan seurakuntien tulo- ja menorakenteen kriittistä arviointia ja johtopäätösten tekemistä. Hallintoa on kevennettävä ja tehostettava.

Ala-Kapee-Hakulinen toivoisi myös maallikoille enemmän valtaa kirkossa.

– Tarvitaan murrosta. Meidän maallikoiden pitää nyt tarttua toimeen ja kantaa oma vastuumme kirkon kehittämisestä.

Toinen kirkolliskokousedustaja, helsinkiläinen Sami Ojala oli samoilla linjoilla.

– Meidän kirkon työntekijöiden on tajuttava, että emme osaa kaikkea. Meidän pitää luopua vallasta, pyrkiä eroon vallanhimosta ja antaa vastuuta muille.

Ojalan mukaan vastuunkantoon kuuluu myös ikävien päätösten tekeminen.

– Sellaista olen nähnyt kirkossa yllättävän vähän.

Venäjää ei voi ymmärtää päällä

Kirkkopäivien eri tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 25 000 kävijää. Yksi keskusteluissa toistuneista teemoista oli kohtaaminen. Kulttuurien välistä kohtaamista käsitelleen keskustelun tähdiksi oli kutsuttu televisioon matkailusarjoja tehneet näyttelijä Ville Haapasalo ja toimittaja Riku Rantala.

– Ihmisten kohtaamisesta on tullut minulle elämäntapa. Olen oppinut, että mitä vähemmän kohtaamisen eteen tekee, sitä paremmin se onnistuu. Kun menee avoimin mielin, saa välillä turpaansa, mutta sille ei voi mitään, Haapasalo sanoi.

Haapasalolla on noin 25 vuoden kokemus venäläisestä elämästä ja kulttuurista.

– Venäjää ei voi ymmärtää päällä. Joko sitä ymmärtää sydämellä tai ei ollenkaan, Haapasalo tiivisti.

Hän on seurannut ärsyyntyneenä sitä, kuinka Suomessa käsitellään Venäjää.

– Kukaan ei vaivaudu ottamaan selvää siitä, mitä Venäjällä todella tapahtuu. Pelkoa on helppo myydä. Unohdetaan, että siellä asuu ihan tavallisia ihmisiä. Itse aloin tehdä ohjelmia Venäjältä, koska halusi kertoa sieltä jotakin hyvääkin.

Työntekijätkö tietävät, mitä Jumala ajattelee?

Toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin sitä, kohtaako kirkko oikeasti ihmisen. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard arvioi, että elämme hyväntekeväisyysyhteiskunnassa, jossa ihmiset on jaoteltu auttajiin ja autettaviin. Kohtaamista ei tapahdu, jos toinen on vain hyvän tekemisen väline.

– Kirkon kohtaamattomuusongelman ydin on siinä, että kirkolla on valmiit vastaukset. Kirkon työntekijät asettavat usein itsensä sellaiseen asemaan, että he tietävät, mitä Jumala ajattelee, Hazard sanoi.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka huomautti, että avun tarvitsija ei niinkään odota kirkolta vastausta vaan sitä, että joku olisi hänen kanssaan kysymässä.

– Joten jos on olemassa joku valmis vastaus, niin pidetään se omana tietona.

 

Jaa tämä artikkeli: