Kozumi Shinozawa aloitti mangapiirtäjän ammatin parikymppisenä.
Nainen vuorilta
Kozumi Shinozawa, 38, romuttaa stereotypiaa pidättyväisistä japanilaisista. Hän kertoo avoimesti myös elämänsä pimeimmistä hetkistä ja epäonnistumisista.
Mangapiirtäjänäkään Shinozawa ei ole tyypillinen tapaus.
— Yleensä mangan ystävät viihtyvät kotona huoneissaan. Minä rakastuin jo lapsena luontoon, leikin vuorilla kotimme ympärillä ja piirsin näkemääni, kertoo Shinozawa.
Aviomies ei ymmärtänyt mangaa
Shinozawa tutustui mangaan koulukavereiden kautta ja alkoi 19-vuotiaana piirtää sarjakuvia ammatikseen. Ensimmäiset Shinozawan tarinat olivat fantasiaa. Sitten kustantaja pyysi lisää väkivaltaa, erotiikkaa ja kauhua.
— 19-vuotiaana menin naimisiin, mutta mieheni ei ymmärtänyt mangaa. Suhteemme ajautui umpikujaan. Samaan aikaan jouduin työni takia perehtymään taikuuteen ja kauhutarinoihin.
Shinozawa menetti itseluottamuksensa piirtäjänä ja toivon elämästään. Avioeron myötä katosivat myös monet ystävät.
— Viiltelin ranteitani. Sen tilalle piti keksiä jotain, ja aloin hiihtää. Ajattelin, että urheilu tekee minusta vahvemman ja muuttaa elämäni.
Uusi elämäntapa toimi hetken, mutta hiihtokauden loputtua masennus ja viiltely jatkuivat.
Taidekouluun New Yorkiin
Seuraavan kerran Shinozawa yritti elämänmuutosta 30-vuotiaana. Hän lähti New Yorkiin tunnettuun Parsonsin taidekouluun opiskelemaan graafista suunnittelua.
— Ihmiset kotona Japanissa sanoivat, että olen liian vanha opiskelemaan. Isä kuitenkin rohkaisi minua.
New Yorkissa elämä oli kallista ja Shinozawa työskenteli baareissa.
— Niistä katsottuna tuntui siltä, että maailmassa merkitsevät vain seksi, raha ja valta. Baareissa minun piti jatkuvasti pitää yllä tekohymyä
Samoihin aikoihin Shinozawan kämppäkaveriksi muutti kristitty japanilainen nainen, joka kutsui häntä kirkkoon.
— En pitänyt siitä. Ajattelin, että vain heikot ihmiset tarvitsevat uskoa Jumalaan. Kerran kuitenkin lähdin mukaan, sillä kirkossa vieraili tunnettu japanilainen kirjailija.
Hän kertoi siellä vaimostaan, joka oli ollut toivoton ja elämäänsä täysin kyllästynyt, mutta löysi sitten uskon.
— Tarina oli vaikuttava. En kuitenkaan halunnut jäädä sinne. Kämppäkaverikin lähti takaisin Japaniin.
Päähän pudonnut kirja
Ennen lähtöään kämppäkaveri oli kuitenkin antanut Shinozawalle kaksi hengellistä kirjaa, jotka tämä oli työntänyt johonkin nurkkaan, pois silmistään.
— Toinen niistä tippui päähäni, kun paljon myöhemmin etsin pesuhuoneessa pesuainetta. Koneen pysähtymistä piti odottaa pitkään, joten ryhdyin lukemaan, Shinozawa kertoo.
— Kirjan tarina oli mukaansatempaava. Se kertoi kristityistä, joilla tuntui olevan läheinen suhde Jumalaan. Minua alkoi kiinnostaa, onko Jumalan tunteminen oikeasti mahdollista.
Entisen kämppäkaverinsa kautta Shinozawa sai tietää raamattupiiristä, jossa alkoi käydä.
— Lämmin vastaanotto oli minulle positiivinen shokki. Vähitellen minulle valkeni, mistä kristinuskossa on pohjimmiltaan kyse: Jeesus on kuollut syntieni takia, jotta voin pelastua ja löytää hänen rakkautensa. Käytännössä se tarkoitti sitä, että kymmenen vuotta kestänyt masennus ja tarkoituksettomuuden tunne alkoivat hävitä.
Isän neuvo
Japaniin palattuaan Shinozawa suunnitteli lähtevänsä raamattukouluun, mutta koulussa oli tiukka linja eikä sinne otettu kertaalleen eronneita.
— Se oli suuri pettymys. Mutta Jumalalla taisikin olla minulle toinen suunnitelma. Tapasin miehen, joka etsi mangapiirtäjää Raamatun kertomuksille.
Shinozawan nuoruudessa hänen isänsä oli suositellut tyttärelleen Raamatun piirtämistä mangaksi. Isä uskoi, että sitä luettaisiin ympäri maailmaa.
Isä taisi olla oikeassa. Kun tytär vihdoin aikuisena naisena piirsi Uuden testamentin sarjakuvaksi, siitä tuli huippusuosittu. Manga Messias -nimistä teosta on käännetty jo 20 kielelle.
— Itse olen saanut jälleen ilon mangan piirtämiseen ja myös uuden miehen jakamaan elämääni, Shinozawa sanoo.
— Yleensä mangan ystävät viihtyvät kotona. Minä rakastuin jo lapsena luontoon, leikin vuorilla ja piirsin näkemääni.
Jaa tämä artikkeli: