Naisten kesken
Nuori rouva Keerthana Vaseegaran Sri Lankasta pääsi Pirjo-Riitta Frankenhaeuserin (oik.) oppiin.

Nuori rouva Keerthana Vaseegaran Sri Lankasta pääsi Pirjo-Riitta Frankenhaeuserin (oik.) oppiin.

Naisten kesken

Pikainen tapaaminen Pirjo-Riitta Frankenhaeuserin, 67, kanssa osoittaa todeksi väitteen, että eläkeläisillä sitä vasta kiire on. Tuskin ehtii päivää sanoa, kun rouva on jo hävinnyt. Vapaaehtoistyöt pitävät kiireisenä.

Frankenhaeuser opettaa maahanmuuttajia lukemaan. Hän ei tee työtä yksin, vaan opettajina on kolmisenkymmentä muuta vapaaehtoista. Olennaista on, että opetettavat ovat naisia.

Maahanmuuttajanaisten lukemaan opettamisen idea syntyi Unifemin piirissä. Järjestö edistää naisen asemaa ja ihmisoikeuksia.

— Ystäväni Marja Liisa Toivanen oli matkalla Colombossa ja siellä hän koki itse, miltä tuntuu kun ei ymmärrä yhtään mitään, ei kielestä eikä ympärillä olevista teksteistä. Palattuaan Suomeen Marja Liisa huomasi, että Myyrmäen katukuvaan oli ilmestynyt entistä enemmän hunnutettuja naisia.

Toivanen päätti, että näitä naisia on opetettava ymmärtämään suomen kieltä. Frankenhaeuserille hän sanoi, että "sinä olet hommaan juuri sopiva opettaja".

Oikea lukusuunta

Niin Frankenhaeuser olikin. Hän oli tehnyt työuransa kieltenopettajana koulussa. Sopiva oli Toivanenkin, sillä hän oli myös toiminut kieltenopettajana sekä rehtorina. Opet alkoivat tehdä ammattitaidolla opetussuunnitelmaa maahanmuuttajanaisille.

— Teimme opetussuunnitelman, ja mielestämme käytimme opetuksessa oikeita metodeja, mutta eihän ne toimineet käytännössä ollenkaan! Meillä ei ollut aiempaa kokemusta maahanmuuttajista, emmekä osanneet ottaa huomioon, että suurin osa maahanmuuttajanaisista ei ollut ikinä eläessään käynyt minkäänlaista koulua. He eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa millään kielellä, saatikka suomeksi.

Maahanmuuttajalle jo lukemis- ja kirjoittamissuunta voi olla vaikea ymmärtää. On maita, joissa tekstiä luetaan oikealta vasemmalle tai alhaalta ylöspäin.

— Aluksi saatamme opetella lukemis- ja kirjoitussuuntaa tekemällä pelkkää viivaa vasemmalta oikealle, Frankenhaeuser kertoo.

Monien maahanmuuttajanaisten on melkein mahdotonta oppia suomen kieltä, koska he ovat kotona — synnyttävät ja hoitavat lapsia. Tavallisesti he myös liikkuvat omiensa kanssa, eikä suomen kielen taitoa silloin tarvita.

— Näiltä naisilta ei puutu vain luku- ja kirjoitustaito, vaan myös käsitys rahasta. Opettelemme ryhmissä myös rahan käyttöä. Opimme yhdessä, emme vain lue.

Kädestä pitäen

Alku oli suoraa toimintaa.

— Ensimmäinen lukemaan oppimisryhmä perustettiin niin, että minä ja Marja Liisa menimme kerrostalojen ylimpiin kerroksiin ja tulimme sieltä alaspäin. Soitimme matkalla jokaista ovikelloa, jossa oli vierasmaalainen nimi. Kerroimme heille, minkälaista ryhmää olimme perustamassa.

Luetaan yhdessä –ryhmien aloittamisesta on viitisen vuotta. Nykyisin hanke on valtakunnallinen ja ryhmiä on kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Vantaalla on ryhmät Mikkolassa, Hakunilassa ja Myyrmäessä sekä kolme ryhmää Tikkurilassa.

— Nuorilla maahanmuuttajanaisilla saattaa nykyään olla hyväkin pohjakoulutus, silloin opetuksessa lähdetään eri tasolta. Olemme tehneet opetusmateriaalia myös heille, mutta edelleen tarvitaan vanhoja materiaaleja kouluja käymättömille.

Vapaaehtoisissa opettajissa on eri alojen naisia, mutta moni heistä on koulutukseltaan opettaja. Se ei ole kuitenkaan vaatimus.

Kirje yhteiskunnalta

Parasta maahanmuuttajatyössä on Frankenhaeuserin mielestä se, että opettajat oppivat tuntemaan erilaisia kulttuureja ja maahanmuuttajanaisista on tullut heille ystäviä. Kulttuurieroihin törmätessä tarvitaan joustavuutta.

— Hankalinta maahanmuuttajanaisten opettamisessa on epäsäännöllisyys, se että naiset eivät tule aina paikalle kun pitäisi ja kotitehtävät ovat usein tekemättä. Somalinaiset taas haluavat aina puhua, puhua ja puhua, mutta me suomalaiset olemme pidättyväisempiä, opettaja kertoo naurahtaen.

Kun Frankenhaeuserilta kysyy, miksi hän tekee tätä työtä, hän heittääkin vastakysymyksen — ja vastaa siihen.

— Miten suomalainen yhteiskunta yleensä lähestyy meitä? Kotiin lähetetään kirje. Mutta miten maahanmuuttajanainen saa selville, mitä kirjeessä sanotaan, jos hän ei osaa lukea.

Esimerkiksi eräälle maahanmuuttajanaiselle oli tullut kutsu mammografiaan. Nainen toi kirjeen Luetaan yhdessä -ryhmään ja vasta siellä hänelle selvisi, mistä oli kyse.

— Somalinaiset haluavat aina puhua, puhua ja puhua, mutta me suomalaiset olemme pidättyväisempiä.

Jaa tämä artikkeli: