null Näkyvän naisen takana

— Olisi tylsää, jos vain toinen meistä kiertäisi muusikkona ja toinen joutuisi odottamaan kotona, Sami Hurmerinta toteaa yhteistyöstä vaimonsa Maaritin kanssa.

— Olisi tylsää, jos vain toinen meistä kiertäisi muusikkona ja toinen joutuisi odottamaan kotona, Sami Hurmerinta toteaa yhteistyöstä vaimonsa Maaritin kanssa.

Näkyvän naisen takana

Sami ja Maarit Hurmerinta ovat tehneet musiikkia yhdessä yli 35 vuotta.

Sami ja Maarit Hurmerinta pitivät äskettäin Savoy-teatterissa 35-vuotisjuhlakonsertin täydelle salille.

Sami Hurmerinta on tehnyt pitkän muusikon uran näkyvän naisen takana, vähän varjossa.

— Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, kuinka paljon teemme tätä työtä yhdessä. Tietysti laulaja on bändin keulakuva. On luonnollista, että päähuomio kiinnittyy häneen, Sami sanoo.

Sami paitsi soittaa myös säveltää ja tuottaa. Levytyssopimukset on kuitenkin tehty aina Maaritin nimellä.

— En silti koe olevani syrjässä. Olen ylpeä vaimostani. Mielelläni näen hänet etualalla.

Uusi ajanlasku alkoi

Maaritin tapaamisen myötä Sami Hurmerinnan elämässä alkoi uusi ajanlasku.

— Isoveljeni Lassi oli kuollut pari vuotta aiemmin. Hän ajoi kaverinsa kanssa moottoripyörällä Erottajalta Stockmannin suuntaan, kun he törmäsivät punaisia päin ajaneeseen kuorma-autoon. Lassi kuoli heti, kyydissä ollut kaveri kuoli sairaalassa kaksi viikkoa myöhemmin.

— Olin viettänyt Lassin kuoleman jälkeen aika paljon aikaa yksikseni. Tietysti oli bänditouhut ja musiikinopiskelu, mutta kaikenlainen hilluminen, jota aiemmin oli ollut, jäi.

Samista tuli isä 20-vuotiaana, kun hänen ja Maaritin poika Samuli syntyi. Perhe asui kerrostalokaksiossa Hiekkaharjuntiellä.

Kerrostaloasuminen asetti musiikin tekemiselle ja soittamiselle omat rajoituksensa.

Kerran Sami sävelsi yöllä. Hän soitti sähkökitaralla ilman sähköjä ja yritti työskennellä niin hiljaa kuin mahdollista. Huomaamattaan hän naputti jalalla tahtia lattiaan.

— Maarit heräsi ja tuli asettamaan karvalankamaton jalkani alle.

Samaisessa kerrostaloasunnossa syntyi hitti nimeltä Jäätelökesä, joka on soinut radiossa jo yli kolmekymmentä vuotta.

Isi mennään vähän jammailemaan

Kun Sami ja Maarit kiersivät keikoilla, pariskunnan lapset, Samuli ja vuonna 1981 syntynyt Janna-tytär, olivat isovanhempien hoidossa.

— Minun tai Maaritin vanhemmat olivat meillä kotona hoitamassa lapsia tai sitten lapset olivat mummolassa. Emme halunneet raahata lapsia keikoille mukaan. Se oli alusta saakka selvää. Se ei tuntunut lapsia kohtaan oikealta.

"Olen ylpeä vaimostani. Mielelläni näen hänet etualalla."

— Siihen aikaan keikkoja ei ollut läheskään niin paljon kuin nykyisin. Ehdimme olla paljon lasten kanssa, koska emme käyneet tavallisissa päiväduuneissa, Sami kertoo.

Kun esikoispoika Samuli oli 5-vuotias, hän sai joululahjaksi oikeat rummut. Sami oli varma, että Samulista tulee ammattimuusikko.

— Samuli sanoi usein, että mennäänkö isi taas vähän jammailemaan. Hän oli todella lahjakas. Teini-iässä hänen innostuksensa musiikkiin kuitenkin hiipui. Kiinnostuksen kohteet vaihtuivat. Nykyisin hän pitää omaa autokorjaamoa.

Kuopus Janna sen sijaan lähti seuraamaan vanhempiensa jalanjälkiä.

— Jannalla oli vahva halu tulla muusikoksi. Vanhempana haluan olla tukemassa hänen valintaansa.

Hiljennytään ja kuunnellaan

Sami ja Maarit viettävät paljon aikaa yhdessä.

— Olemme paljon yhdessä omasta vapaasta tahdostamme. Kertaakaan 35 vuoden aikana ei ole tuntunut siltä, että olisi lähdettävä jonnekin, koska ei jaksa katsoa toisen naamaa.

Samin mielestä on tärkeää, että saa jakaa työnsä puolison kanssa.

— Keikan jälkeen voimme pohtia asioita yhdessä. Olisi tylsää, jos vain toinen meistä kiertäisi muusikkona ja toinen joutuisi odottamaan kotona. Viime aikoina olemme saaneet pitemmillä keikkamatkoilla majoittua aika hienoissa hotellihuoneissa. On tuntunut kuin olisimme lomalla, Sami sanoo.

Ensi sunnuntaina Maarit ja Sami esiintyvät Pyhän Laurin kirkossa. Osa Valoa ja varjoja -konsertin tuotosta käytetään Korson alueen ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön.

— Olemme esiintyneet Pyhän Laurin kirkossa aiemminkin muutaman biisin verran. Tämä on ensimmäinen iso konsertti.

— Kirkot sopivat tilana hyvin pienimuotoisiin, puoliakustisiin esityksiin. Muutenkin kirkko on otollinen paikka hiljentymiselle ja kuuntelemiselle. Ihmiset voivat peilata siellä omaa elämäänsä biisien kautta.

Maarit ja Sami Hurmerinnan konsertti Valoa ja varjoja su 15.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 24/15 e Lippupalvelusta ja tuntia ennen ovelta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.