Nälkä ja nälkä

Ensi sunnuntai on 4. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Elämän leipä. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 84:6–10, 13, Aam. 8:11–12 tai 2. Moos. 16:11–19, 31, 35, 1. Piet. 2:1–3 ja Joh. 6:24–35.

• 30.03.2011 10:06
• Hanna Vaittinen Korson seurakunnan pappi

En leivän nälkää, en veden janoa, vaan Herran sanan kuulemisen nälän.

Aam. 8:11

Minulle ruoka on enemmän kuin polttoainetta. En syö elääkseni, vaan elän syödäkseni. Elän aamupalasta lounaaseen, välipaloista toiseen ja illallisesta iltapalaan. En voi sietää nälän tunnetta, sillä olen tottunut syömään kolmen tunnin välein. Ruumiini kertoo välittömästi, mikäli edellisestä ruokailusta on kulunut turhan kauan.

Nälkä jaksottaa päivääni. Nälän tehtävänä on pysäyttää minut. Nälkä tahtoo sanoa: pysähdy, sinä olet vajaa, sinä tarvitset jotakin. Ruokaa ei voi varastoida ruumiiseen. Vaikka olisi syönyt kuinka paljon edellisenä päivänä, seuraavana päivänäkin on syötävä.

Syvin nälkä ei kuitenkaan kurni vatsassa. Kyltymättömin nälkä ei ole vatsan tyhjyydessä, vaan sielun tyhjyydessä. Jälkimmäinen ei tyydyty proteiinipatukalla, mikropizzalla tai banaanilla. Tämä nälkä tulee silloin, kun ei vain jaksa luottaa Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Tämä nälkä kurnii silloin, kun turruttaa omantuntonsa äänen tai tukahduttaa tunteensa. Tämä nälkä kasvaa silloin, kun unohtaa, että Jumala ruokkii meitä.

Sielu tulee kylläiseksi vain armosta ja uskosta. Jumalan rakkaus saa tyynnytettyä sielun sopukoissa murisevan nälän. Mutta tällä nälälläkin on tarkoitus. Nälkä pakottaa toimimaan. Se tahtoo sanoa: pysähdy, sinä olet vajaa, sinä tarvitset jotakin. Nälkä suostuttelee ottamaan vastaan meille valmistetun leivän. Jeesus sanoo: ”Minä olen elämän leipä.”

Jumala, ruoki meitä, mutta pidä meidät nälkäisenä.