Nuoret voivat pahoin, Reija Paananen!
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Reija Paananen tietää miten nuorilla menee.
Vanhemman ja nuoren väliset keskustelut on tuomittu epäonnistumaan.
– Suurin osa peruskoululaisista kertoi juuri julkaistussa kouluterveyskyselyssä voivansa keskustella vanhempien kanssa vaikeistakin asioista. Ehkä vaikenemisen kulttuuri on häviämässä.
Nuoret käyttävät päihteitä vähemmän kuin vanhempansa teinivuosinaan.
– Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkien opiskelijoille tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 183 000 nuorta. Nuorten juominen on vähentynyt ja täysraittiiden määrä kasvanut 2000-luvun alusta saakka. Kysely osoitti myös, että nuoret liikkuvat enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin ennen. Kannabiskokeilujen määrä on tosin hiukan lisääntynyt.
Nuoret voivat pahoin.
– Yleisesti ottaen nuoret voivat hyvin ja viihtyvät koulussa. Iso osa nuorista tarvitsee kuitenkin tukea kasvuun. Opiskelupaikan saaminen ja työllistyminen voi olla vaikeaa. Myös mielenterveyden ongelmiin pitäisi olla paremmin apua saatavilla.
Koulukuraattorin tai -psykologin juttusille pääsee helposti.
– Ei pääse ainakaan kouluterveyskyselyyn vastanneiden nuorten mielestä. Vastaanotolle pääsy on helpottunut, mutta vielä on paljon petrattavaa.
Nuoret istuvat liikaa tietokoneella ja nukkuvat liian vähän.
– Kännyköiden, tietokoneen ja pelikonsolien äärellä vietetään paljon aikaa. Siinä on hyvätkin puolensa. Verkossa on yhteisöllisyyttä. Siellä hoidetaan sosiaalisia suhteita ja opitaan monenlaista. Liikaa istumista voi kompensoida liikunnalla.
– Kolmasosa kyselyyn vastanneista peruskoululaisista nukkui arkisin alle 8 tuntia. Koulupäivien alkamisajan siirtämistä myöhemmäksi pitäisi mielestäni vakavasti pohtia.
Nuoret tarvitsevat enemmän tukea vanhemmilta ja opettajilta.
– Varmasti näin on, vaikka tässä on kehitytty. Koulussa opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitä. Muissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että nuorten ja vanhempien mielestä perheillä pitäisi olla enemmän yhteistä aikaa. Onnistumisten huomaaminen ja myönteisen palautteen antaminen kantavat nuorta elämässä eteenpäin.
Varallisuus ja hyvinvointi jakautuvat entistä jyrkemmin nuorten keskuudessa.
– Suomessa on selkeää eriarvoistumista. Köyhyys on lapselle ja nuorelle iso riskitekijä, joka vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin.
Nuorissa on tulevaisuus.
– Ilman muuta on. Toivottavasti kunnissa ei lähdetä leikkaamaan liikaa lasten- ja nuorten hyvinvointia tukevista palveluista. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on investointi tulevaisuuteen.
Jaa tämä artikkeli: