null Nuori eläkeläinen muistelee

Psykoosissa sairaalaan. Rasmus pääsi hoitoon, kun ei reagoinut mihinkään. Kuusi vuotta sairaalassa ja kuntoutuskodissa ovat palauttaneet opiskelukyvyn ja optimismin. Helsingin mielenterveysongelmaiset on tarkoitus saada yhä nopeammin avohoitoon.

Psykoosissa sairaalaan. Rasmus pääsi hoitoon, kun ei reagoinut mihinkään. Kuusi vuotta sairaalassa ja kuntoutuskodissa ovat palauttaneet opiskelukyvyn ja optimismin. Helsingin mielenterveysongelmaiset on tarkoitus saada yhä nopeammin avohoitoon.

Nuori eläkeläinen muistelee

Mielenterveysongelmat vievät ennätysmäärän nuoria eläkkeelle, josta on vaikea ponnistaa töihin. Rasmus, 28, kuitenkin yrittää.

Teksti Pihla Tiihonen
Kuva Sirpa Päivinen

Aamulla pestään kasvot, hampaat ja kainalot sekä laitetaan deodoranttia. Hiukset siistitään, päälle puetaan puhtaat alus- ja päivävaatteet, sänky pedataan ja huone tuuletetaan.

Jos on maanantai, keskiviikko tai perjantai, niin iltasuihkussa pestään myös hiukset. Torstaisin tulee leikata kynnet ja siistiä parta.

Näin kerrotaan laminoiduissa ohjeissa, jotka on kiinnitetty Rasmuksen, 28, vessan oven sisäpuolelle Auroran kuntoutuskodissa. Viiden hengen solussa on hoitaja arkisin noin kahdeksasta neljään varmistamassa käytännön asioiden sujumisen.

– Pärjään aika hyvin itse, vaikka tällä hetkellä onkin vähän sotkuista. Tämä on koti, josta en haluaisi lähteä. En ole täällä koskaan yksinäinen.

Peti on levällään, lattialla ajelehtii ryppyisiä vaatteita, tyhjiä karkki- ja sipsipusseja sekä limsapulloja. Yöpöydällä on Esko Valtaojan Kaiken käsikirja.

Rasmus on eläkeläinen. Hän sai päätöksen määräaikaisesta työkyvyttömyydestä 22-vuotiaana. Nelisen vuotta ennen sitä kului enimmäkseen vanhempien keittiöntuolissa istuessa. Päivälukion käyminen vain vaihdettiin paperilla aikuislukiossa opiskeluksi.

– Jumitin paikallani, ja minulla oli kummallisia ajatuksia. Tuntui, että elin monta elämää samaan aikaan ja elämiä täytyi hallita rituaaleilla. Pakko-oireita oli paljon, Rasmus kertoo.

Kun nuoresta tulee eläkeläinen, taustalla on yleensä mielenterveysongelma. Tällaisia alle 35-vuotiaita oli Suomessa vuonna 2013 ennätysmäärä eli runsas 2 200, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta. Se on yhtä suuri joukko kuin Suomenlinnassa, Kaivopuistossa ja Kaartinkaupungissa on yhteensä asukkaita. Mukana ovat työ- ja kansaneläkejärjestelmän kautta eläkkeensä saaneet.

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle päätyneiden nuorten aikuisten taustoja. Tutkimus julkaistiin Lääkärilehdessä.

Nuoren vei eläkkeelle yleisimmin masennus ja seuraavaksi tavallisin syy oli skitsofrenia tai muu psykoosi. Ennen työeläkepäätöstä nuori oli sairastanut useimmiten vähintään kaksi vuotta. Lähes jokainen oli saanut psyykenlääkkeitä ja säännölliseen psykoterapiaan oli päässyt joka kolmas. Vanhemmista mielenterveysongelmaisista vain joka kymmenes sai terapiaa ennen kuin heidät katsottiin työkyvyttömiksi.

Rasmuksen kokemukset ovat linjassa tutkimuksen kanssa. Pojan vanhemmat saivat raahattua lapsensa kerran terveyskeskuslääkärille, joka määräsi tälle oireita pahentavaa psyykenlääkettä. Muuta hoitoa Rasmuksella ei ollut ennen kuin isä kuskasi hänet päivystykseen kuusi vuotta sitten vuonna 2009.

– Minut otettiin psykiatriselle osastolle noin viidessä minuutissa. Olin psykoosissa enkä reagoinut mihinkään.

Rasmuksella todettiin skitsofrenia sekä Aspergerin oireyhtymä. Nuorukainen vietti puoli vuotta suljetulla akuuttiosastolla. Kuntoutusosastolla hän sai suoritettua lukionsa loppuun vuonna 2010.

Rasmus viettää arkipäivisin aikaa mielenterveyskuntoutujien Klubitalolla, avoimen yliopiston matematiikan luennoilla ja auttamassa kaksivuotiaan kummitytön hoitamisessa.

– Näpelöimme yhdessä iPadia, tyttö tykkää.

Minkälaiset nuoret menettävät työkykynsä mielenterveysongelmien vuoksi? Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvisi, että monelle oli kasautunut vaikeuksia lapsesta asti. On päihdeongelmaisten vanhempien lapsia ja koulukiusattuja. Puolet on oireillut selvästi jo kouluiässä.

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että pienituloisten ja vähän kouluttautuneiden vanhempien lapset päätyivät muita useammin aikuisena eläkkeelle mielenterveyssyistä. Pienituloisilla on useiden tutkimusten mukaan enemmän terveysongelmia kuin hyvätuloisilla. Tämä pätee myös mielenterveyteen.

Rasmusta kiusattiin koulussa, mutta muuten hänellä oli hyvä lapsuus arkkitehtiäidin ja IT-alalla työskentelevän isän kuopuksena.

– Kavereitakin oli jonkin verran, mutta olin yhteydessä heihin lähinnä tietokoneen kautta.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään väliaikaisena yhdeksälle nuorelle kymmenestä. Se on tarkoitettu tueksi kuntoutumisen ajaksi. Mutta jos nuorena tippuu opinnoista ja töistä, niin pääseekö sinne takaisin? Useimmilla nuorilla eläkeläisillä on vain vähän opintoja ja työkokemusta.

Yksi kuudesta nuoresta oli päässyt töihin neljän vuoden kuluessa eläkepäätöksestä, kun Eläketurvakeskus selvitteli asiaa vuonna 2011. Töihin palaamista auttoi vakituinen työsuhde. Masennuksesta toivuttiin parhaiten.

Rasmus pyrkii syksyllä opiskelemaan yliopistoon. Hän jatkaa vähintään matematiikkaa avoimessa yliopistossa ja opiskelee ohjelmointia ilmaisia verkkokursseja tarjoavassa Mooc.fi-palvelussa. Rasmus haluaisi työskennellä esimerkiksi koodarina tai kirjastossa.

– Tiedonhaluni ja optimismini ovat palanneet.

Ihan ensin Rasmus toivoo pääsevänsä keväällä Klubitalon kautta siirtymätyöhön Talvipuutarhaan.

– Tykkään möyriä mullassa. Harrastan kesäisin äidin kanssa laatikkoviljelyä mökillä Espoon saaristossa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: