Kuva: Thinkstock
Nykykoulussa opetellaan tunnistamaan uskontoa ympärillämme
Peruskoulun uudet tavoitteet astuivat voimaan. Mikä muuttui?
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma pyrkii kasvattamaan aktiivisia maailmankansalaisia. Uskonnon oppiaineessa pyritään jatkossa tunnistamaan uskontojen vaikutuksia maailmassa ja uskonnollisia aiheita ympärillä.
Uuden peruskoulun opetussuunnitelman mukaan koulun painopiste siirtyy tiedoista taitoihin. Pänttääjien sijaan halutaan kasvattaa tiedon tuottajia ja tutkivia kansalaisia.
Valtakunnallinen opetussuunnitelma eli ops määrittelee opetuksen tavoitteet, sisällöt ja hyvän osaamisen kriteerit eri oppiaineille. Opsia uudistetaan kymmenen vuoden välein.
Ei mitä opitaan, vaan miten opitaan
Tänä syksynä voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman painopiste on siirretty siitä mitä opitaan siihen, miten opitaan. Tavoitteissa korostetaan taitoja, ei niinkään tietoja. Keskeistä on ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen, ilmiöiden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaidot.
On puhuttu oppimiskäsityksen murroksesta. Myös digitaalinen maailma, tieto-ja viestintätekniikan käyttäminen on uudessa suunnitelmassa tehty pakolliseksi kaikissa oppiaineissa kaikilla vuosiluokilla.
Tavoitteita on seitsemän: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Opetustilanteista pitäisi tulla vaihtelevia. Käytännössä se tarkoittaa vähemmän pulpetissa istumista, vähemmän selkeitä oppiaineita kirjoineen, enemmän puhelinten ja tablettien selailua, enemmän erilaisia oppimistiloja, enemmän yhteisprojekteja, enemmän toiminnallisia työtapoja kuten draamaa tai ongelmanratkomispelejä.
Nykykoulussa halutaan eroon pelottavista kokeista ja palkitsevista todistusarvosanoista. Pyritään irti kepistä ja porkkanasta kohti itseohjautuvuutta ja oppilaan persoonallisten vahvuuksien ymmärtämistä. Siksi koulussa on vähemmän tilanteita joita kutsutaan kokeiksi ja enemmän hetkiä, jolloin arvioidaan osaamista itse tai muiden kanssa.
Kuva: Thinkstock
Uskonnot ovat kulttuuria
Yläkoulun uskonnon tunneilla opiskellaan sitä, miten uskonnot ovat vaikuttaneet yhteiskuntiin. Oppitunneilla tutustutaan uskontojen sisäiseen monimuotoisuuteen. Tavoittena on perehtyä maailman uskontoihin ja uskonnottomuuteen, tutustua eri uskontojen tapoihin ja tunnistaa uskonnollisia aiheita taiteessa, mediassa ja politiikassa.
Uskonnot pyritään näkemään osana kulttuureja, ei erillisinä asioina.
Ops rohkaisee opettajia yhdistämään oppiaineita toistensa tueksi. Puhutaan oppiainekeskeisyyden murtumisesta ja ilmiöpohjaisuuden tulemisesta. Ilmiöpohjaisuudella tarkoitetaan sitä, ettei oppilas aina koulussa ollessaan ole minkään oppiaineen tunnilla, vaan opiskelemassa jotakin aihepiiriä tai asiaa. Uskontojen ymmärtämistä tarvitaan, kun tutkitaan esimerkiksi tasa-arvoa, terrorismia ja Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan vaiheita.
Peruskoulun jälkeen uskonnontunneilla istuneen pitäisi osata tunnistaa kulttuurin uskonnollisia piirteitä, osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
Mikä muuttui koulussa?
1.Oppiaineen sijaan opittavia ilmiöitä
Oppituntia ei aina hallitse oppiaine, vaan opiskeltava ilmiö tai projekti.
2. Ei pänttääjiä vaan tiedon etsijöitä
Uudessa suunnitelmassa pyritään muokkaamaan oppilaan roolia aktiivisemmaksi. Oppilaat eivät vain vastaanota tietoa, vaan hankkivat sitä aktiivisesti itse ja muokkaavat oppimaansa. Opettaja nähdään oppimisen ohjaajana tai innostajana.
4. Tieto- ja viestintäteknologia kaikille tunneille
Kaikissa oppiaineissa ja kaikilla luokka-asteilla käytetään myös tietokoneita, tabletteja ja puhelimia. Myös ohjelmointia opiskellaan jo alaluokilla.
5. Ei mitä, vaan miten
Opiskelutavoitteet eivät enää kuvaa sitä, mitä milläkin luokalla tai missäkin aineessa opitaan, vaan miten opitaan. Tietosisältöjen sijaan koulun tavoitteet ovat taitoja. Niitä ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen sekä viestintä ja ilmaisutaidot, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologia, työelämä ja yrittäjyys sekä osallistuminen ja vaikuttaminen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Peruskoulu heilahti digiaikaan – kokeet, läksyt ja oppikirjat vähenivät
Hyvä elämäPeruskoulun päivityksessä oppilaat saavat lisää vastuuta ja opettajat valmentajan roolin. Monen mielestä järjestelmä vahvistaa eroja oppilaiden välillä.