Kasvot esiin. Kaikilla ehdokaslistoilla ei ole vaalikoneessa yhteistä esittelytekstiä. Vain joissain kerrotaan konkreettisesti yhteisistä tavoitteista tulevalle kaudelle.
Oikealla asialla
Seurakuntavaaleissa moni ehdokaslista kätkee taustallaan olevan puolueen ja arvot. Kirkko ja kaupunki selvitti ne.
Teksti Tuija Pyhäranta ja Pihla Tiihonen
Kuva Hans Eiskonen
Yhteisen seurakunnan puolesta, Seurakunnan rakentajat, Sanasta tekoihin. Millaista seurakuntaa näiden listojen ehdokkaat oikein ajavat?
Suurella osalla Helsingin vaalilistoista ei ole yhdistävää puoluekantaa, eikä niiden nimistä voi päätellä, mikä ehdokkaita yhdistää.
Parhaiten omaa ajattelua edustava ehdokas löytyy vaalikoneesta www.mtv.fi/uutiset/vaalikone. Jos suosikki ei pääse läpi, annettu ääni hyödyttää muita saman listan ehdokkaita. Siksi olisi äänestäjälle hyvä, että ne muutkin ajattelisivat suunnilleen samoin.
Kirkko ja kaupunki tutki kaikkien ehdokaslistojen puoluekytkökset, näkemykset seurakunnan tärkeimmistä tehtävistä sekä nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä. Vaalikoneessa kysytään toki muutakin olennaista.
Kysymys seurakunnan tärkeimmistä tehtävistä paljastaa, ollaanko ehdokaslistalla kiinnostuneempia esimerkiksi julistamisesta vai diakonisesta heikompien auttamisesta.
Paljon julkisuudessa ollut avioliittolaki valittiin tarkasteluun, koska se jakaa kirkkoa. Kirkolliskokous päättää kirkon kannan tasa-arvoiseen avioliittolakiin, jos se menee eduskunnassa läpi. Nyt äänestettävät seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat keväällä 2016 aloittavan kirkolliskokouksen maallikkoedustajat.
Puoluepolitiikasta osa piileksii epämääräisesti nimetyillä ehdokaslistoilla. Neljän avoimesti kokoomuslaisen listan lisäksi vaaleihin osallistuu Vartiokylän Oikealla asialla ja Tuomiokirkkoseurakunnan toivo, joissa valtaosa ehdokkaista nimeää lähimmäksi puolueekseen kokoomuksen.
Kokoomuslaisten listoilla mielipiteet nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä jakautuvat. Nykymallin säilyttämistä kannatetaan enemmän.
Perussuomalaisilla on enemmistö listoilla Roihuvuoren perusseurakuntalaisissa ja Kirkko turvanamme Pitäjänmäessä. Niillä ei vaadita muutosta avioliittoon, koska nykyinen ”on ainoa oikea tapa”, perustelee eläkeläinen Mikko Lahtiluoma jälkimmäisellä listalla.
Sdp on kerännyt Helsingin seurakuntavaaleihin kahdeksan demareiden ja sitoutumattomien yhteislistaa. Niiden lisäksi demarienemmistö on Oulunkylän listalla Yhdessä kirkon parhaaksi, Pakilan Sosiaalisen vastuun kirkkoväessä ja Lauttasaaren Sosiaalisessa vastuussa.
Demareilla samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen saa enimmäkseen kannatusta. Silti kahdeksalla ehdokaslistalla yhdestätoista aina joku vastustaa nais- ja miesparien avioitumista papin edessä.
Puoluelistoista selkein näkemys avioliitosta on Paavalin Vihreillä niityillä, jossa ehdokkaiden enemmistö on vihreitä. Jokainen ehdokas vastustaa varauksetta vaalikoneen väitettä: ”Kirkon tulee vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia”.
Tulkaa kaikki -liike vihertää ja punertaa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneella liikkeellä on oma lista yhdeksässä seurakunnassa. Suurin osa ehdokkaista on sitoutumattomia, mutta puoluekantansa kertoneista valtaosa kuuluu vihreisiin tai vasemmistopuolueisiin. Liikkeessä on yksittäisiä ehdokkaita joka puolueesta.
”Kyllä homokin voi mennä naimisiin, mutta naisen kanssa...”, kommentoi nuori taidemaalari ja yrittäjä Maria Iskanius. Hän on Avoin seurakunta -listalla Malmilla. Kirkko ja kaupunki jaotteli loput, puoluetaustaltaan kirjavat listat avioliittonäkemyksen perusteella.
Avoimen seurakunnan lisäksi homoavioliittoja vastustavilla on enemmistö myös listoilla Haagan Yhteinen seurakuntamme, Kallion Sanasta tekoihin, Kannelmäen Keskitietä kirkolle, Mikaelin Yhteisen seurakunnan puolesta, Paavalin Yleisseurakunnallinen ehdokaslista, Pitäjänmäen Aktiiviseurakuntalaiset ja Vuosaaren Vastuunkantajat.
Nais- ja miesparien kirkollista vihkimistä kannattaa valtaosa listoilla Herttoniemen Kirkko keskellä kylää, Kotiseurakuntana Paavali, Lauttasaaren Nuoret aikuiset seurakunnan asialla, Nuorten ja perheiden Mikael, Vartiokylän Usko meidän tekemiseen ja Vuosaaren Kirkon kevät.
Kotiseurakuntana Paavali -listan ehdokkaalla, ekonomi Kari J. Nybergillä on varauksellisen myöntyvä kanta: ”Tämä on vaikea kysymys minulle – olen sen ikäluokan ihminen, että en hekumoitse homouden kanssa, mutta tasa-arvoisuus on aina ollut minulla sielussani kantava voima.”
Kahdellatoista epäselvästi nimetyllä listalla ehdokkaiden näkemykset vihkimisestä jakaantuvat suurin piirtein tasan. Esimerkiksi kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ei vastannut Lauttasaaren Seurakunta kaikille -listalla kysymykseen, koska ”asiasta ei ole vielä päätetty”.
Heikoimpien auttaminen nousee demaritaustaisilla ehdokaslistoilla seurakunnan ylivoimaisesti tärkeimmäksi tehtäväksi. Oikeudenmukaisuuden edistäminen tulee kakkosena. Vihreissä niityissä kannatetaan samoja arvoja, ja perussuomalaisetkin haluavat auttaa heikoimpia.
Ehdokkaat saivat valita vaalikoneessa seurakunnalle kaksi tärkeintä tehtävää. Ehdokaslistojen puolueyhteydet näkyvät vastauksissa.
Kokoomuslaisilla listoilla painotetaan keskimäärin jumalanpalveluselämää ja rukousta sekä kristillistä kasvatusta, kuten rippikouluja ja kerhoja.
Kaikkien helsinkiläisehdokkaiden vastauksissa seurakunnan tärkeimpinä tehtävinä pidetään jumalanpalvelusta ja rukousta, heikoimpien auttamista ja kristillistä kasvatusta.
Kirkko ja kaupunki kävi läpi seurakuntien tärkeimmät tehtävät myös puolueisiin liittymättömillä listoilla. Näkemykset mukailevat kantoja homoavioliittoihin. Perinteistä avioliittoa kannattavilla listoilla pidetään kolmen edellä mainitun lisäksi tärkeänä julistamista ja uskoon kutsumista.
Nais- ja miesparien kirkollisen vihkimisen kannattajat ovat kiinnostuneempia oikeudenmukaisuuden edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä eri ikäryhmille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Avioliittoaktivistit, nuoret ja konservatiivit keräävät rivejään – seurakuntavaaleihin etsitään ehdokkaita
AjankohtaistaMarraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien ja seurakuntayhtymien ylin johto.