Eri ryhmittymät kokoavat rivejään marraskuun seurakuntavaaleihin.
Avioliittoaktivistit, nuoret ja konservatiivit keräävät rivejään – seurakuntavaaleihin etsitään ehdokkaita
Marraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien ja seurakuntayhtymien ylin johto.
Luterilaisessa kirkossa järjestetään marraskuussa seurakuntavaalit. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla valitaan luottamushenkilöt sekä seurakuntaneuvostoihin että yhteisiin kirkkovaltuustoihin.
Seurakuntaneuvosto on yksittäisen seurakunnan ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto taas kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin.
Luottamushenkilöt valitaan ehdokaslistoilta, joita erilaiset taustaryhmittymät perustavat. Seurakuntavaalit ovat suhteelliset vaalit: ääniä kerätään ensisijaisesti listalle, jonka sisällä yksittäiset ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella. Monet listat ovat paikallisia, mutta isoilla liikkeillä on omat listansa läpi maan.
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vuoden 2014 seurakuntavaaleissa suurimmaksi valtakunnalliseksi ryhmäksi nousivat erilaiset aktiivisten seurakuntalaisten ryhmät, jotka edustavat maltillisen konservatiivisia arvoja.
Kirkollisten ryhmittymien lisäksi poliittiset puolueet ovat olleet seurakuntavaaleissa aktiivisia. Viime vaaleissa hieman alle 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta. Suosituimmat puolueet olivat keskusta, kokoomus ja SDP.
Omalla listalla voidaan taata, että edustajapaikka säilyy nuorella koko nelivuotiskauden.
– Nuori kirkko ry:n nuorisosihteeri Tarja Liljendahl
Nuorisojärjestöt: nuoret, perustakaa omia listoja!
Useat enemmän tai vähemmän kirkolliset nuorisojärjestöt julkaisivat 19. tammikuuta yhteisen kannanoton, jossa ne kehottavat nuoria perustamaan omia listoja seurakuntavaaleissa. Kannanoton takana ovat muun muassa Nuori kirkko ry, Suomen Partiolaiset, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ja Suomen NNKY-liitto. Seurakuntavaaleissa äänestysikäraja on 16 vuotta ja ehdokkuusikäraja 18 vuotta.
Nuori kirkko ry:n nuorisosihteeri Tarja Liljendahlin mukaan nuorten omien listojen etu on siinä, että jos nuori muuttaa pois paikkakunnalta ja menettää luottamushenkilöpaikkansa, hänen paikalleen tulee toinen nuori.
– Jos on yleisellä vaalilistalla, niin ei välttämättä käy. Omalla listalla voidaan taata, että edustajapaikka säilyy nuorella koko nelivuotiskauden.
Liljendahl pitää tärkeänä, että seurakuntien luottamushenkilöinä on nimenomaan nuoria.
– Mikä tahansa yhteisö on merkittävä jäsenelleen ainoastaan silloin, kun jäsen tuntee osallisuutta. Jos haluamme, että kirkko on nuorille merkittävä yhteisö, nuorten on saatava olla mukana sen päätöksenteossa.
Nuorisojärjestöjen listalla ei Liljendahlin mukaan ole muita tavoitteita kuin nuorten osallisuus.
– Meillä ei ole mitään muuta poliittista agendaa tai herätysliikenäkökulmaa.
Riitainen Tulkaa kaikki: vaaleihin avioliitto edellä
Vapaamielinen Tulkaa kaikki -liike on viime aikoina ollut julkisuudessa sisäisten riitojensa takia. Viime vaaleissa liikkeen listalla olleet sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja kirjailija Jukka Relander ilmoittivat tammikuussa, etteivät enää suostu asettumaan samalle listalle kirkolliskokousedustaja Johanna Korhosen kanssa. Korhonen on aktiivisesti tuonut julkisuuteen piispa Teemu Laajasalon talousongelmia, ja Hiilamo ja Relander syyttävät Korhosta piispanvaalien likaisesta jälkipelistä.
Tulkaa kaikki -liike on suosittu Helsingissä, mutta valtakunnallisesti se sai vuoden 2014 vaaleissa vain 1,6 prosenttia paikoista. Yleiskoordinaattori Vesa Hirvosen mukaan liike on menossa tuleviin vaaleihin avioliitto edellä. Liike ajaa sitä, että luterilainen kirkko alkaisi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.
– Muita teemojamme ovat esimerkiksi avoimuus, lähimmäisenrakkaus, omasta hyvästä jakaminen ja siltojen rakentaminen kirkossa. Lisäksi on paikallisia teemoja, Hirvonen kertoo.
Hirvosen mukaan liikkeen sisäiset riidat eivät ole vaikuttaneet vaaleihin valmistautumiseen.
– Meillä on niin vahvat yhteiset tavoitteet, että se on kaikkien mielestä tärkeintä.
Usko ja yhteys, onko ketään kotona?
Konservatiivinen Usko ja yhteys -verkosto julkaisi 22. tammikuuta vaalitiedotteen, jonka mukaan verkosto kerää "jälleen yhteen samojen arvojen takana seisovia" ehdokkaita. Tiedotteen mukaan Usko ja yhteys haluaa "jättää tuleville sukupolville kirkon, joka rohkeasti julistaa evankeliumia Jeesuksesta syntien sovittajana ja pitää kiinni Raamatun Sanasta".
Tiedotteessa ei ole liikkeen edustajan yhteystietoja. Myöskään verkoston nettisivuilla ei ole nimiä, yhteystietoja eikä yhteydenottolomaketta.
Pienen selvittelyn jälkeen käy ilmi, että lähetysjärjestö Kylväjän viestintäpäällikkö Outi Rajala laati tiedotteen itsenäisesti Usko ja yhteys -verkoston nettisivujen pohjalta.
– Lähetimme sen tiedotteen, koska meillä oli heistä hyvä kokemus edellisistä vaaleista. Nyt kun seuraavat vaalit lähestyvät, halusimme nostaa tätä esille.
Rajala ei itse ole Usko ja yhteys -verkoston toiminnassa mitenkään mukana. Hän ei myöskään tiedä, ketkä liikettä pyörittävät.
Viime vaalien aikaan kirkolliskokousedustaja Stig Kankkonen kommentoi Usko ja yhteys -verkoston asioita Kotimaa24:lle. Nyt Kankkonen kertoo Kirkko ja kaupungille, ettei ole liikkeen toiminnassa enää mukana eikä tiedä, ketkä liikettä luotsaavat.
Hyvät Usko ja yhteys -verkoston aktiivit: jos luette tämän, ottakaa yhteyttä, niin pääsette kertomaan vaaliteemoistanne!
Korjaus 25.1. kello 19.20: Jutussa sanottiin aiemmin, että äänestys- ja ehdokkuusikäraja on 16 vuotta. Ehdokkuusikäraja on 18 vuotta. Jutun alku on myös rajattu uudestaan niin, että se koskee vain Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Seurakuntiin tarvitaan lisää nuoria päättäjiä, sanoo Nuori kirkko -järjestö
AjankohtaistaViime seurakuntavaaleissa luottamuselimiin valittiin vain kuusi prosenttia alle 30-vuotiaita.
