Oikeasti reilua joulua?
Teetä, hunajaa, jalkapalloja... ”Reilun kaupan tuotteita on Suomen markkinoilla jo yli 1 700”, Janne Sivonen sanoo.

Teetä, hunajaa, jalkapalloja... ”Reilun kaupan tuotteita on Suomen markkinoilla jo yli 1 700”, Janne Sivonen sanoo.

Oikeasti reilua joulua?

Onko eettisten jouluostosten tekeminen oikeasti mahdollista? Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen vastaa tiukkoihin väitteisiin.

Reilu kauppa vääristää kilpailua, koska hinnat eivät määräydy vapaasti myyjän ja ostajan kesken.
Väite perustuu teoreettiseen malliin, mutta käytännössä näin ei ole käynyt koskaan missään. Jos kävisi, reilun kaupan sääntöjä voitaisiin muuttaa.
Tuottajille maksetaan sadosta vähintään tak uuhinta, jonka on laskettu kattavan kestävän tuotannon kustannukset. Markkinahinta elää, ja joskus se on parempi kuin takuuhinta. Ostajayritys maksaa myös reilun kaupan lisän. Nykytilanteessa takuuhinta on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi mahdollistaa viljelijöiden toimeentulo omalla työllään.

Reilu kauppa asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan, kun toisille maksetaan sadosta paremmin kuin toisille.
Eli reilua olisi se, ettei yksikään viljelijä nousisi köyhyydestä? Tansanian kahvinviljelijöiden edustajien mukaan julkiset takuuhinnat ovat parantaneet myös muiden viljelijöiden neuvotteluasemaa.
Kahvin pienviljelijät asuvat syrjäseuduilla eivätkä usein edes tiedä, mitä kahvista maksetaan lähimmän asfalttitien varressa. Asuessani Sambiassa näin, miten pikkukylien maissinviljelijät vaihtoivat satonsa käytettyihin vaatteisiin, kun eivät tienneet maissin markkinahintaa.
Reilu kauppa ei poista köyhien maiden ongelmia, joten sitä ei kannata aloittaa.

Reilu kauppa ei tosiaan ole taikasauvan isku, joka poistaa kaikki ongelmat. Kehitysyhteistyökään ei ole sellainen. Tyttöjen koulutus ei ratkaise kaikkea eikä se, että annetaan yrityksille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö.
Köyhyyden poistamiseen tarvitaan montaa eri asiaa: kehitysyhteistyötä, demokratiaa, ympäristön huomioimista ja reilua kaupankäyntiä.
Reilun kaupan kahvi maistuu pahalta.
Erilaisia kahveja on Suomen markkinoilla jo lähes 200. Onko kukaan edes tullut maistaneeksi niitä kaikkia? Kaikki isot suomalaiset paahtimot ovat mukana, ja lisäksi on monia suosittuja ulkomaisia brändejä. Firmat tekisivät huonoa bisnestä, jos valmistaisivat sellaisia kahveja, joista kukaan ei tykkää.

Reilun kaupan kahvi on kallista.
Mitä enemmän reiluja tuotteita ostetaan, sitä pienemmäksi niiden hintaero muodostuu. Pienivolyymiset tuotteet ovat yleensä kalliimpia, koska niiden pitäminen maksaa kaupalle enemmän. Kukissa ja banaaneissa taas hintaero reilun ja tavallisen välillä voi olla hyvinkin pieni.
Reilut ruusut ovat tehneet suomalaisen ruusunviljelyn kannattamattomaksi.
Kehitysmaista tuodaan myös sellaisia ruusuja, joiden kasvattajat saavat nälkäpalkkaa ja joiden tuotannossa tuhotaan ympäristöä. Reilun kaupan ruusu onkin vaihtoehto nimenomaan tällaisille kehitysmaakukille.

Kehitysmaatuonti pienensi kotimaista ruusutuotantoa jo ennen kuin reilun kaupan kukkia oli edes olemassa. Tuotanto lähti alamäkeen, kun liityimme EU:hun ja suojatullit poistettiin. Itse ostan mielelläni kotimaisia kukkia samoin eettisin perustein kuin reiluja ruusuja.
Eurooppalaiset viinit ovat epäreiluja, koska niistä ei reilun kaupan merkkiä löydy.
Euroopan viinitiloilla perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat ihan lainsäädännön kautta. Reilun kaupan järjestelmä pyrkii parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden oloja ja maatalouden ympäristönsuojelua. Reilua viiniä tuotetaan esimerkiksi Etelä-Afrikassa.
Kehitysmaiden viljelmillä työskentelyolot eivät kuitenkaan ole reilut.

Reilun kaupan perhetiloja ja plantaaseja valvoo erillinen valvontayritys nimeltään Flo-Cert. Tämä on ainoa sosiaalinen sertifiointi, joka on saanut ISO 65 -standardin. Myös valvontayritystä valvotaan ISO:n kautta.
Valvojilla on satojen kohtien kriteerilista, jonka mukaan viljelmät tarkastetaan. Mikään valvonta ei takaa sataprosenttista virheettömyyttä, mutta valvonnan ansiosta rikkeisiin voidaan puuttua.
Viljelijä ei suoraan lennä järjestelmästä ulos, vaan hänelle annetaan määräaika korjata asiat. Esimerkiksi suurtilalla on oltava ohjeet kemikaalien käytöstä monella kielellä, ja jotkin kielet voivat puuttua.
Jos tuottaja jää kiinni lapsityövoiman hyväksikäytöstä tai muusta vakavasta väärinkäytöksestä, sertifiointi jäädytetään heti.
Reilu kauppa yrittää kaunistella markkinataloutta.

Reilun kaupan tarkoituksena ei ole siirtyä suunnitelmatalouteen, vaan toimia vallitsevassa järjestelmässä. Toisaalta täysin puhdasta vapaakauppaa ei maailmassa ole, vaan kaupalle asetetaan kaikissa maissa rajoitteita.
Joulu pitäisi rauhoittaa turhalta kuluttamiselta, olivatpa tuotteet reiluja tai eivät.
Kyllä joulun voi rauhoittaa kuluttamiselta jos niin haluaa tehdä, eikä Reilun kaupan ole tarkoitus lisätä turhaa kuluttamista joulun ulkopuolellakaan. Ajatuksena on tarjota eettistä vaihtoehtoa silloin kun ostopäätös on jo tehty.
Ilahduttaako esimerkiksi joululahja saajaansa, jos tuotteen halvan hinnan taustalla on vaikkapa lapsityövoiman hyväksikäyttöä?

Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa. Kaikki Espoon ja Kauniaisten seurakunnat ovat Reilun kaupan seurakuntia.

Jaa tämä artikkeli: