Tästä on tulossa minitaulu tekstillä "Who made my clothes?".
Ole craftivisti – vaikuta maailmaan käsitöillä
Craftivismi eli käsityövaikuttaminen etenee Suomessa pisto pistolta. Korjaussarjalaiset kertovat, kuinka tämä käy.
Vapaamuotoisessa craftivisti-kokoontumisessa Talvipuutarhassa Anu Kaarina Hämäläinen kirjoo Vaatevallankumouksen jälkimainingeissa minitauluun tekstiä Who made my clothes?, Riikka Suominen puolestaan kaivaa laukustaan esiin sukanparsimuksen, mutta huomaa harmikseen unohtaneensa neulat kotiin. Apu löytyy läheltä, Elisa Kärjen käsityöpakista.
Hämäläinen ja Kärki ovat Korjaussarjakollektiivin aktiivisia jäseniä ja käsityötieteen opiskelijoita, Riikka Suominen Huili-lehden päätoimittaja. Kaikki kolme ovat myös Vaatevallankumouksen järjestäjiä.
Craftivisti-tapaaminen Talvipuutarhassa. Kuvassa Anu Kaarina Hämäläinen, Elisa Kärki ja Riikka Suominen. |
Craftivismi on lempeää aktivismia
Sanan perusteella voi päätellä, että on kyse jonkinlaisesta aktivismista, mutta mitä craftivismi tarkkaan ottaen on?
”Suomeksi voidaan puhua käsityövaikuttamisesta, aktivismista käsityön keinoin. Craftivismi-termin keksi Betsy Greer vuonna 2003, mutta enemmän tunnettuutta käsite sai, kun englantilainen Sarah Corbett ensin alkoi kirjoittaa blogia A lonely craftivist ja perusti samanmielisten kanssa Craftivist Collectiven vuonna 2008”, kertoo Elisa Kärki.
Sarah Corbett tottui jo lapsena kulkemaan vanhempiensa mukana mielenosoituksissa, protesteissa ja talonvaltauksissa. Aikuiseksi vartuttuaan Corbett oli jo ammattivaikuttaja, joka työskenteli hyväntekeväisyysjärjestöissä.
Perinteinen aktivismi rupesi nyppimään
Sitten tuli stoppi: perinteinen aktivismi alkoi tuntua liian aggressiiviselta. Työmatkoilla ristipistoja harrastava Corbett alkoi kirjoa rentoutuakseen ja rupesi samalla miettimään, voisiko aktivismi olla muunkinlaista, hitaampaa, vähemmän päälle käyvää – vaikka käsityön tekemistä. Siitä se lähti liikkeelle.
Kollektiivi on nykyään maailmanlaajuinen ryhmä ja esimerkiksi Lontoon muotiviikkojen aikana tapahtumapaikoilta voi löytää craftivistien kirjomia pieniä ristipistotauluja, joissa kerrotaan vaikkapa muotiteollisuuden epäkohdista.
Korjaussarjalaiset levittävät tietoa
Suomessa craftivismi ei ole vielä kovinkaan tunnettua, mutta jos se korjaussarjalaisista on kiinni, tieto kyllä leviää.
Elisa Kärki kertoo, että craftivismi tuli hänen tajuntaansa kolme neljä vuotta sitten, kun hän pohti kestävyyteen liittyviä teemoja.
Anu Kaarina Hämäläinen on Korjaussarjakollektiivin jäsen, käsityötieteen opiskelija ja käsityövaikuttaja. |
”Unelmani oli, että saisimme tänne puhumaan jonkun Craftivist Collectivesta ja tuumin, ettei kysymisessä häviä mitään. Ja se onnistui!”
”Minä kuulin asiasta ensi kerran viime syksynä juuri tuossa Elisan järjestämässä Käsitelmä-tilaisuudessa Kestävyys ja käsityö, jossa oli puhumassa Sarah Corbett”, sanoo Hämäläinen.
Saisiko olla lusikallinen käsityötä?
Craftivist Collectiven perusajatus on, että tärkein työ tehdään ihmisten sydämissä ja mielissä: kun tekee hidasta kirjontaa, joutuu pakostakin ajattelemaan ongelmien syitä, seurauksia ja sitä, miten itse toimii.
Pienet kirjonnaiset ovat hienovarainen ja yllättävä tapa kertoa asioista, jotka vaativat muutosta. Sekä tekijälle että vastaanottajalle käsitöillä vaikuttaminen on matalan kynnyksen aktivismia, johon voi osallistua omalla tavallaan ja joka ei tuputa eikä syyllistä. Ikävä aktivismi on helpommin nieltävissä lusikallisella käsityötä eli with a spoonful of craft.
Käsitöillä voi myös ilahduttaa ja yllättää.
”Törmäsin Jemina Viitalan blogissa muutama vuosi sitten tehtyihin tarvetaskuihin, joita oli kiinnitetty bussipysäkeille. Ne ovat söpöjä pussukoita, joista voi napata puuttuvat kolikoita matkaa varten ja joihin voi myös tipauttaa ylimääräistä”, kertoo Hämäläinen.
Craftivisti voi olla kuka vain
Riikka Suominen ja Elisa Kärki tutkivat sukanparsimusta. |
Suomessa pieniä ristipistotauluja ei ainakaan vielä ole näkynyt samaan tapaan kuin neulegraffiteja. Tosin jos craftivismia tai kotoisammin käsityöaktivismia ajatellaan laajasti, vaikuttaa voi monella tavalla.
”Käsityötä voi pitää vaikuttamisen keinona monessa tavoitteessa: Korjaussarjakollektiivi toimii kestävän vaatekulttuurin puolesta vaalimalla, huoltamalla ja rakastamalla vaatteita ja edistämällä käsityön jokamiestaitoja, Solidaarisuussilmukat lämmittävät neuleilla Libanonin palestiinalaisia pakolaisia ja käsityön keinoin voi välittää viestejä, kuten craftivismissa perinteisemmin tehdään”, pohtii Hämäläinen.
Kukaan ei ole seppä syntyessään
Käsityöaktivistiksi haluavan ei tarvitse olla mestari käsitöiden alalla.
”Craftivisti voi olla kuka tahansa, joka haluaa käsityön avulla vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja samalla vaikuttaa niihin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin, jotka itse kokee tärkeiksi. Kuka vain voi oppia kirjailua yksinkertaisin etupistoin, siitä voi aloittaa. Ja vinkkejä löytää netistä vaikka kuinka paljon. Meidän tapahtumiimme voi osallistua tai kokoontua vaikka ystävien kesken tekemään craftivism-käsitöitä”, vinkkaa Elisa Kärki.
Anu Kaarina Hämäläinen on samalla kannalla.
”Mielestäni käsityövaikuttaminen on hyvä keino miettiä omia vaikuttimiaan ja viestiä tärkeistä asioista kauniilla, kunnioittavalla tavalla.”
Sarah Corbett ja Elisa Kärki keskustelevat craftivismista:
https://www.youtube.com/watch?v=2xr16UlzrEo&index;=1&list;=PL3C9A924422E16128
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu”, sanoo alaa uudistanut käsityömestari Tarmo Thorström – pitsin materiaaliksi käy vaikka valokuitu tai lakritsinauha
Hyvä elämäMestari nyplää pitsistä taideteoksia 16 vuoden kokemuksella.