null ”Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu”, sanoo alaa uudistanut käsityömestari Tarmo Thorström – pitsin materiaaliksi käy vaikka valokuitu tai lakritsinauha

Taitoliiton aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, käsityömestari Tarmo Thorström esittelee taitojaan nypläystyynyn parissa.

Taitoliiton aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, käsityömestari Tarmo Thorström esittelee taitojaan nypläystyynyn parissa.

”Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu”, sanoo alaa uudistanut käsityömestari Tarmo Thorström – pitsin materiaaliksi käy vaikka valokuitu tai lakritsinauha

Mestari nyplää pitsistä taideteoksia 16 vuoden kokemuksella. 

Käsityömestarin sormet kulkevat vikkelästi nypläystyynyllä. Sivusta seuraava voi vain ihastella moista taitoa.

Espoolainen Tarmo Thorström tunnetaan pitsinnypläystä uudistavana käsityöntekijänä. Viime vuonna Pitsikeskus Emelia valitsi hänet Vuoden nyplääjäksi. Rauman Pitsiviikolla hän on tuttu vierailija, ja hänen pitsivaloteoksensa Vanhaa valoa – Spectaculum 79 ­Ceti kehysti tänä kesänä kaupungin Vanhan raatihuoneen ovea. Valoprojisointeja hän on tehnyt muual­lekin.

Thorström on kulkenut tähän pitkän tien. Tutustuminen pitsinnypläykseen lähti puhtaan sattuman kautta alkuun Raumalla, jossa hän opiskeli luokanopettajaksi.

– Sain vuonna 2005 kesätyön ­sanomalehti Länsi-Suomen oikolukijana. Se oli iltatyötä, ja päätin päivisin käydä läpi kaikki Rauman nähtävyydet ja tapahtumat. Rauman Pitsiviikko tietysti kiinnosti, koska olin valinnut opinnoissani sivuaineeksi tekstiilityöt. Jäin katsomaan nypläysmestari Impi Alangon työnäytöstä, ja sitä seuranneen juttutuokion jälkeen hän tarjoutui antamaan minulle tunteja nypläyksessä.

Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta.

Mestari opasti päälle parikymppistä Thorströmiä kädestä pitäen käsityöhön, joka perustuu kahteen asiaan: ristiinlyöntiin ja kierteeseen. Kahvikupin ääressä käytyjen keskustelujen myötä Alangosta tuli Thorströmille myös eräänlainen varamummo.

– Nypläysharrastukseeni tuli kuitenkin tauko, kun Impi sairastui. Hän menehtyi sittemmin Rauman Pitsiviikon Mustan pitsin yönä, Thorstörm kertoo.

Käsityömestarin työhuoneen seinällä on nypläystekniikalla tehty Urho Kekkosen kuva.

Käsityömestarin työhuoneen seinällä on nypläystekniikalla tehty Urho Kekkosen kuva.

Pitsinnypläys on kasvattanut kärsivällisyyttä

Pitsinnypläys alkoi kiinnostaa Tarmo Thorströmiä uudestaan vuonna 2008, kun hän toimi luokanopettajan viransijaisena pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä talvipäivät menivät aina saman kaavan mukaan: töiden jälkeen hän kävi hiihtämässä ja saunomassa. Kerran saunan lauteilla hänelle muistui mieleen nypläys­tyyny.

– Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Impin opissa olin tehnyt liinoja, mutta nyt halusin kokeilla jotain muuta.

Thorström oli ottanut selvää, että pitsinnyp­läys oli aikoinaan saanut alkunsa yläluokan muodista, joten hän palasi sen alkulähteille, vaatteisiin. Pitsi on kuitenkin haurasta ja vaikea pestä, joten hän päätyi tekemään kravatin.

– Tein ensimmäisen kravatin kalastajanlangasta, mikä oli opettavainen kokemus, sillä lanka ei toiminut mitenkään. Ostin sitten oikeanlaista lankaa, mutta siitäkin sain aluksi aikaan tosi kamalia tekeleitä. Vasta viides kravatti alkoi näyttää silmissäni paremmalta. Valmistin kravatteja kaik­kiaan toistakymmentä.

Tarmo Thorströmin kiinnostavimpiin nypläystöihin kuuluu kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään.

Tarmo Thorströmin kiinnostavimpiin nypläystöihin kuuluu kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään.

Vaikka pitsinnypläys tuotti päänvaivaa, Thorström koki sen tuovan rentouttavaa vastapainoa arkeen. Hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan sen avulla itseään samalla tavalla kuin jossain taide­lajissa.

– Pitsinnypläys on pikkutarkkaa ­nysväämistä, enkä ole luonteeltani kärsivällinen, mutta kun minulla oli heti alussa niin hieno opettaja, pakotin itseni keskittymään. Voinkin sanoa, että nämä 16 vuotta nypläyksen parissa ovat jalostaneet minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu elämässä.

Yksi Thorströmin teoksista on kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään. Kasvoista lähtevät pitsinauhat kuvastavat nypläysperinnettä, joka puun juurien tavoin kiinnittää ja ravitsee tekijää.

Käsityöperinteen siirtäminen nuorille innostaa

Tarmo Thorströmiä on kiehtonut pitsinnypläyksessä myös se, miten paljon ilmaisun mahdollisuuksia siihen sisältyy. Hän on kokeillut normaalisti käytettävän pellavalangan lisäksi erilaisia materiaaleja kuten köyttä, narua, valokuitua, hevosen häntäjouhta ja lakritsinauhaa.

– Tämä on edelleen vahvasti elävää käsityöperinnettä, jota harjoitetaan ympäri maailmaa. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja on valtavasti.

– Ihmisten mielenkiinto alaani ruokkii myös omaa tekemistä. Esimerkkinä on se, kun minua pyydettiin tekemään teos Nurmijärven kastekappelin seinälle. Tuloksena on pellavalangasta tehty ledvaloristi.

Parhaillaan Thorström työstää paria teosta ­Espanjan Gironassa pidettäville ­pitsifestivaaleille. Toisen teoksen toteuttavat paikalliset ­nyplääjät hänen suunnitelmansa pohjalta, mistä Thorström on innoissaan.

Tarmo Thorström alkoi harrastaa pitsinnypläystä opiskellessaan Raumalla luokanopettajaksi.

Tarmo Thorström alkoi harrastaa pitsinnypläystä opiskellessaan Raumalla luokanopettajaksi.

Vuosi sitten Thorström valmistui käsityömestariksi, erityisenä osaamisalueena pitsinnypläys. Aiemmin luokanopettajana Espoossa työskennellyt Thorström siirtyi kesäkuun alussa uuteen työpaikkaan Taitoliitossa. Hän toimii järjestössä käsi­työn aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattorina.

Taitoliitto perusti koordinaattorin tehtävän, kun siitä tuli viime marraskuussa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 16 paikallista taitoyhdistystä, jotka antavat käsityöneuvontaa ja -opetusta.

– Tämä on minulle suorastaan unelmatyöpaikka. Työssä voin suunnitella sitä, miten käsityöalaa saadaan elinvoimaisemmaksi ja miten perinnettä siirretään nuoremmille polville. Viime vuosina myös sosiaalinen media on tullut tärkeäksi tälläkin alalla, ja se on tuonut käsityöosaamista esille entistä monipuolisemmin. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi