Omalta pellolta pöytään
Personal farmerit. Sato kasvaa kohisten. Myös hortonomi Heidi Hovi (keskellä) sekä puutarhuriharjoittelijat Anders Backström (vas.) ja Marja Andersson panevat parastaan.

Personal farmerit. Sato kasvaa kohisten. Myös hortonomi Heidi Hovi (keskellä) sekä puutarhuriharjoittelijat Anders Backström (vas.) ja Marja Andersson panevat parastaan.

Omalta pellolta pöytään

Herttoniemen ruokaosuus- kuntalaiset tietävät, mistä heidän ruokansa tulee.

Mehukasta kuin omena ja raksahtaa haukatessa mukavasti. Sellaista on tuore kyssäkaali, joka kasvaa Herttoniemen ruokaosuuskunnan mailla Vantaan Korsossa.

Kaksi hehtaaria maata puskee puhdasta luomu- ja lähiruokaa kaupunkilaisille, jotka eivät itse ehdi, osaa tai voi viljellä kasviksia. Mutta he välittävät siitä, mitä suuhunsa laittavat.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan Oma pelto -hankkeessa osuuskuntalaiset ovat palkanneet omia personal farmereita , maanviljelyn ammattilaisia, jotka hoitavat viljelyn. Sato jaetaan osuuskuntalaisten kesken eikä välikäsiä tarvita.

Nyt on menossa jo toinen satokausi.

Oma pelto -hanke on ensimmäinen kansainvälinen Community Supported Agriculture -projekti Suomessa. Nyt vastaavia toimii jo Turussa, Tampereella ja Oulussa, ja muuallakin on kiinnostusta.

Herttoniemeläisten mallissa osuuskunta työllistää viljelijät ja kantaa kokonaan huonojen satovuosien riskin.

– Me jäsenet sijoitamme ennakkoon tietyn summan rahaa tulevaan satoon, tänä vuonna 380 euroa. Ammattilainen huolehtii, että sato on hyvä ja monipuolinen, selittää Pauline Ranta , joka on ollut mukana alusta asti.

Ruokapiiristä alkunsa saaneessa osuuskunnassa on nyt 115 jäsentä. Mukaan mahtuu noin 150 taloutta.

Lentokoneet Korson yllä laskevat kohti kenttää. Tuulee ja puut humisevat, pelloilla vallitsee maaseudun rauha. Ollaan 25 kilometrin päässä Vanhankaupunginlahdelta.

Luonnonvara-alan hortonomi Heidi Hovi johdattaa biodynaamisesti viljellylle pellolle. Kuljetaan pitkien rivien ohi: tilliä, sipulia, pellavaa, kaaleja, juureksia. Pensas- ja vahapapu on suojattu verkkoaidalla jäniksiltä, porkkana on piilossa harson alla.

Terhakkalehtisen kesäkurpitsan alla kulkevaa kasteluletkua ei ole tarvittu. Sateisena kesänä sato on kasvanut hyvin. Toisaalta kitkemistäkin on riittänyt.

– Viileän kesän perunat ovat pieniä. Täällä tuntee pienuutensa, viljelemme ilmojen armoilla, Hovi sanoo.

Ennen vuokrausta peltojen hoito on ollut niukkaa, joten maa on vähäravinteista ja rikkakasveja on runsaasti. Maata parannetaan vähitellen lannoittamalla kasvijätteen, oljen ja hevosenlannan kompostiseoksella. Rikkaruohojen kimppuun on käyty juolavehnätalkoin ja pikakesannoinnilla.

– Etenemme kaikessa vähitellen, myös työvälineiden hankinnassa. Lähettyville on tulossa puutarha-alue ja kasvihuone, jonka osat ovat jo valmiit. Odotamme rakennuslupaa, Heidi Hovi selittää.

 

Pioneeriprojekti houkutti Heidi Hovia, joka haluaa parantaa suomalaisen puhtaan ruuan arvostusta.

– Haaste oli kiinnostava, saan luoda jotain omannäköistä. Minua kiehtoo oleminen luonnon ja ihmisten kanssa ja se, miten pellot saadaan kuntoon, hän kertoo.

Hovi aloitti työt huhtikuussa laskemalla kolmen viikon ajan tarkasti, kuinka paljon ja mitä maahan istutetaan. Esimerkiksi palsternakan on tarkoitus riittää kevääseen ja punajuurten jouluun. Muusta sadosta odotetaan tiettyä nippu- ja kappalemäärää elokuun alusta syksyn loppuun.

Kauppakunnostetut kasvikset kuljetetaan kaupunkiin ja jaetaan Herttoniemessä ja Kalasatamassa viikoittain.

Heidi Hovin lisäksi pellolla työskentelee osa-aikaisesti kaksi muuta puutarhuria sekä harjoittelijoita. Myös kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri ja joukko Steiner-koulun oppilaita on osallistunut työhön.

 

Maku ja tuoreus ovat osuuskunnan jäsenen Pauline Rannan mielestä lähellä tuotetun luomuruuan suurimmat valtit.

– Minulla on kaksi lasta eikä aikaa kasvimaan hoitoon ole. Siksi tuore, luomuviljelty sato kerran viikossa kuulosti hyvältä. On parempi syödä kausiruokaa kuin aina samaa kaukaa tuotua.

Rannan mielestä on hauska nähdä, mitä sadonjako kulloinkin sisältää, ja miettiä, mitä siitä valmistaa. Kesällä perheessä kokattiin kasviksista grilliruokaa, kesäkurpitsakeittoa ja salaattia.

– Tässä tutustuu helposti muihin asuinalueen ihmisiin ja voi vaihtaa kokemuksia ja reseptejä. Se on uusi mukava harrastus, Pauline Ranta kuvaa.

Timo Räikkönenkin liittyi osuuskuntaan heti alkuvaiheessa. Lähellä tuotetut luomutuotteet houkuttivat.

– Halusin töihin pellolle ja oppia luomuviljelyä. Olen tyytyväinen, että lapseni ovat päässeet istuttamaan taimia, kitkemään rikkaruohoja ja korjaamaan satoa. Näin he oppivat, mistä ruoka tulee ja kuinka paljon työtä sen eteen tarvitaan.

Räikkösen perheessä luomuruuan arvostus on kasvanut. Ruokahävikki pyritään pitämään pienenä.

Ruokaosuuskunta on synnyttänyt alueelle uudenlaista yhteisöllisyyttä, jota Ranta ja Räikkönen arvostavat. Ennakkoluulottomia ideoita on kokeiltu, kuten pop up -vihanneskauppaa sekä kauppa-autoa, joka kierteli Helsinkiä marraskuussa. Hiihtomäentien varresta löytyy ”sissipuutarhurien” kaunistama maapala.

Viime lauantaina Herttoniemessä myytiin luomuruokaa torilla. Vielä kaksi toripäivää on tulossa, 22. syyskuuta ja 27. lokakuuta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: