Kuva: Thinkstock
Onko ihmisellä synnynnäinen tarve hyväntekemiseen?
Jos haluat lisätä omaa hyvää fiilistäsi, panosta jonkun toisen onnellisuuteen. Ihminen tuntee nimittäin mielihyvää ja iloa, kun hän kokee pystyvänsä tekemään jotakin hyvää. Näin toteaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela.
Hyvän tekemisellä ja hyvinvoinnilla näyttäisi olevan jokin suora yhteys. Vastikään aiheesta tutkimuksen yhdessä Richard M. Ryanin kanssa julkaissut Frank Martela pitää mahdollisena, että hyvän tekeminen olisi psykologinen perustarve siinä, missä vapaaehtoisuus, kyky toimia ja läheisyyskin.
”Se tarkoittaa että käytännössä kaikilla olisi hyvän tekemisen tarve. On tutkimuksia, joissa on havaittu, että jo ihan pienet lapset ovat halukkaita auttamaan. Halu auttaa on siis läsnä ihmiselämässä heti kun hän on fyysisesti kyvykäs auttamaan.”
Sosiaaliset asiat ja muut seikat voivat Martelan mukaan vaikuttaa siihen, miten vahvana kussakin yksilössä elää tarve auttaa.
”Suotuisat kasvuolosuhteet, hyvät suhteet vanhempiin ja rakastava ympäristö – siellä halua auttaa kehittyy ehkä enemmän kuin jos ihminen elää rakkauden puutteessa.”
Rahan käyttäminen toisiin ihmiseen voi olla melko hyvä investointi oman hyvinvoinnin kannalta."
Entä onko auttamishalu sukupuolisidonnaista? Ovatko naiset ehkä miehiä auliimpia tekemään hyvää? Martelan mielestä ei ainakaan toistaiseksi ole mitään yksiselitteistä tai vahvaa näyttöä siitä, että hyvän tekemisen tarve olisi jommallakummalla sukupuolella vahvempi tai biologisesti luontevampaa.
Myöskään varallisuus tai sosiaalinen asema eivät suoraan lisää auttamisinnokkuutta – pikemminkin päinvastoin.
”On olemassa tutkimuksia siitä, minkä verran ihmiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen. Niiden mukaan köyhimmiltä alueilta annetaan usein suhteessa enemmän rahaa erilaisiin keräyksiin. Toki sosiaalisen aseman merkitys näkyy siinä, että on tietty turvallisuuden tunne ja kokemus siitä, että omat asiat ovat hyvin. Se lisää mahdollisuutta keskittyä muiden tarpeisiin. Varallisuus ei kuitenkaan aina välttämättä korreloi turvallisuuden tunteen kanssa.”
Tutkijat ovat pitkään pohtineet, tekeekö raha ihmisen onnelliseksi. Martelaa kiinnostaa enemmän se, miten rahaa pitäisi käyttää, jotta se tuottaisi onnellisuutta.
”Elämykset tuottavat usein materiaalisia hankintoja enemmän onnellisuutta. Ja kun niitä koetaan yhdessä, saadaan enemmän hyvinvointia. Yhteisiin elämyksiin panostaminen eli rahan käyttäminen toisiin ihmisiin voi monesti olla paras investointi.”
Lue Frank Martelan ja Richard M. Ryanin Journal of Personality -lehdessä julkaistu tutkimus täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lakanoiden viikkaus voi paljastaa elämän tarkoituksen, huomasi filosofi Frank Martela – onni ei ole elämän tarkoitus, vaan elämän sivutuote
Hyvä elämäFrank Martela löytää merkityksellisyyttä arjesta. Elämän tarkoitus ei ole jotain kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä.