Lakanoiden viikkaus voi paljastaa elämän tarkoituksen, huomasi filosofi Frank Martela – onni ei ole elämän tarkoitus, vaan elämän sivutuote
Frank Martela löytää merkityksellisyyttä arjesta. Elämän tarkoitus ei ole jotain kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Filosofian Akatemia -yrityksen valmentaja Frank Martela on pitkään halunnut ratkaista kysymyksen, mikä on elämän tarkoitus.
Ihmisen olemassaolon tarkoitukseen liittyvistä historiallisista pohdinnoista Martelaan on tehnyt vaikutuksen venäläinen kirjailija Leo Tolstoi.
– Tolstoi on yksi heistä, joka onnistui avaamaan keskustelua elämän tarkoituksesta. Hänen romaaninsa Anna Karenina oli menestysteos, joka avasi keskustelua laajemmalti kansan joukkojen keskuuteen. Sitä ennen elämän tarkoitusta pohdittiin pienissä akateemisissa piireissä, kertoo Martela.
Miellyttämisen halu ja ”näin kuuluu tehdä” johtavat usein vääriin elämänvalintoihin.
Onni tulee sivutuotteena
Elämän tarkoituksen luullaan usein liittyvän onnellisuuteen. Natsien keskitysleiriltä selvinnyt psykiatri Viktor E. Frankl jo totesi onnen olevan elämässä sivutuote, ei tarkoitus.
Frank Martela toteaa onnellisuuden olevan kehno tavoite, koska onnea tavoitellessaan ihminen ei osaa tyytyä nykyhetkeen ja siihen, mitä hänellä jo on. Onni menee ohitse, kun ihminen tavoittelee ”vielä parempaa”, jota ei kuitenkaan koskaan tavoita.
– Jos ihminen keskittyy liikaa omaan onnellisuuteensa, hän ei tee hyvää muille ja laiminlyö ihmissuhteita. Pitkällä tähtäimellä näin ihminen tuhoaa myös omaa onnellisuuttaan, koska ihmissuhteet ovat keskeisiä onnellisuuden lähteitä, Martela sanoo.
Löydä itselle merkitykselliset asiat
Frank Martela ei ihmettele, että joistakuista kysymys elämän tarkoituksesta voi tuntua abstraktilta ja vaikealta. Martela tuo elämän tarkoituksen lähemmäksi kysyessään: mikä tekee omasta elämästä merkityksellisen tuntuisen?
Kokemuksen merkityksellisyydestä saa Martelan mukaan silloin, kun tuntee ja tietää, mitä elämässään haluaa tehdä. Kannattaa pohtia, tekeekö jotain siksi, että itse haluaa niin tehdä, vai tekeekö jotain miellyttääkseen esimerkiksi vanhempia tai työkavereita.
– Miellyttämisen halu ja ”näin kuuluu tehdä” johtavat usein vääriin elämänvalintoihin. Yksi haaste mennä merkityksellisyyttä kohti on pysähtyä miettimään, kuka olen ihmisenä ja mikä minua omana itsenäni kiinnostaa, Martela toteaa.
Merkityksellisyyttä elämään tuo Martelan mukaan myös se, että pääsee käyttämään omaa osaamistaan ja erityistaitojaan. Kaiken kruunaa se, että lähellä on ihmisiä, jotka välittävät ja joista itse välittää.
– Jos ihmisellä on ihmissuhteita, hän kokee elämän helpommin merkitykselliseksi kuin ihminen, joka on yksin. Yksinäisyys voi olla riskitekijä, mutta yksin oleva ihminen voi myös löytää merkityksen lähteitä muualta, Martela pohtii.
Tee hyvää toisille
Vielä yksi asia. Frank Martelan mielestä ihminen tuntee itsensä tärkeäksi tehdessään hyvää toisille. Elämä tuntuu tarkoitukselliselta, kun saa tehdä pieniä ja isoja asioita muiden hyväksi ja auttaa läheisiä.
Martela kertoo esimerkin vanhainkodista, jossa vanhukset viikkasivat lakanoita osastolla. Se oli henkilökunnan tehtävä, mutta nämä vanhukset halusivat auttaa. He olivat innoissaan ja tyytyväisiä tekemisestään.
Martelan mielestä mummojen lakanaepisodi liittyy siihen, että vanhainkodissa ei ole paljon mahdollisuuksia auttaa muita. Lakanoiden viikkaus oli askare, jossa he pystyivät edelleen olemaan hyödyllinen osa yhteisöä ja auttamaan työntekijöitä.
– Elämän tarkoitus ei ole jotain kummallista ja kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä meitä. Kyse on ihan arkisista asioista.
Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Gummerus 2020.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?” ja yhdeksän muuta kysymystä onnesta
Hyvä elämäTeimme Harvardin onnellisuustutkijoiden ja psykoterapeutti Juhani Mattilan kirjoille kymmenen kysymystä onnellisuudesta.