Oppilaan hyvinvointia edistetään yhdessä
Päivystäjät paikalla. Roihuvuoren seurakunnan nuoristyönohjaaja Marko Anttila (vas.) ja nuorisokanttori Tomi Kujansuu treenaavat pöytälätkää. Taidolle on tarvetta koulupäivystyksissä.

Päivystäjät paikalla. Roihuvuoren seurakunnan nuoristyönohjaaja Marko Anttila (vas.) ja nuorisokanttori Tomi Kujansuu treenaavat pöytälätkää. Taidolle on tarvetta koulupäivystyksissä.

Oppilaan hyvinvointia edistetään yhdessä

Yhteisöllisemmässä oppilashuollossa on sijaa myös seurakuntien asiantuntemukselle.

Teksti Laura Koskelainen
Kuva Markus Sommers

Elokuun alusta voimaan astunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki parantaa lasten ja opiskelijoiden tukipalveluja. Laki ulottuu perusopetuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin saakka. Se lisää kuntien vastuuta palveluiden järjestämisestä ja mahdollisesti myös monipuolistaa koulujen ja seurakuntien yhteistyötä.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottuu ennaltaehkäisevään työhön sekä ohjaa oppilaiden tukea yhteisöllisempään ja monialaisempaan suuntaan. Yhteistyö edellyttää tarkkaa sopimista ja salassapitosääntöjen kunnioittamista. Kuntien on järjestettävä jokaiseen kouluun kuraattoripalvelut aina esiopetusikäisistä toisen asteen opiskelijoille.

Oppilaiden huoltoa on ryhdytty hoitamaan entistä yhteisöllisemmin. Laki ei mainitse erikseen seurakuntia mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi, mutta mahdollistaa yhteistyön syventämisen. Kuhunkin oppilaitokseen tullaan perustamaan opiskeluhuoltoryhmä, johon on mahdollista kutsua myös seurakunnan työntekijöitä.

Tapauskohtaisesti on mahdollista koota asiantuntijaryhmä myös yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää varten. Tällöin opiskelija määrittelee itse, keitä hän haluaa mukaan. Ryhmässä voi olla vaikka oman urheilujoukkueen valmentaja, lähipoliisi tai seurakunnan työntekijä muiden lisäksi.

Uuden opiskeluhuollon kaikki vaikutukset yhteistyöhön eivät ole vielä selvillä. On mahdollista, että yhteistyökuvioita tulee lisää. Pisimmät perinteet koulujen ja seurakuntien yhteistyössä on seurakunnan työntekijöiden koulupäivystyksillä. Helsingissä ainakin Vartiokylän ja Roihuvuoren seurakuntien nuorisoyöntekijät päivystävät kerran viikossa muutaman tunnin ajan alueensa kouluissa.

Roihuvuoren seurakunnassa päivystyksiä tekevät vuorollaan kolme nuorisotyönohjaajaa, nuorisopastori ja nuorisokanttori. He vierailevat vuoroviikoin sekä Porolahden että Laajasalon peruskoulussa yläluokkien puolella.

Päivystäjä on koulussa näkyvällä paikalla ja nuorten lähestyessä he alkavat rupatella tai ryhtyvät pelaamaan pöytälätkää.

– Tapaamisissa on tärkeintä aikuisen läsnäolo. Kahden tunnin päivystyksen aikana porukkaa on paljon mukana, kertoo Roihuvuoren seurakunnan nuorisotyöntekijä Marko Anttila.

Joskus nuori haluaa puhua hyvin vaikeista asioista, jolloin he siirtyvät päivystäjän kanssa sivummalle.

Päivystyksissä hengellisiä kysymyksiä käsitellään aika vähän. Anttila kertoo, että myös muslimit ovat viihtyneet luterilaisen seurakunnan päivystyshetkissä.

Seurakunta on sopinut koulun kanssa työnsä tavoitteista ja mahdollisuuksista. Seurakunnan työntekijät ovat olleet mukana myös joissain koulun kriisitilanteissa. Joskus syksyisin he ovat olleet mukana koululaisten ryhmäyttämisissä.

Kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko kirkkohallituksesta muistuttaa, että seurakuntien työntekijät pyrkivät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen ja kuuntelemiseen.

– Nuorisotyöntekijöillä on taitoa kohdata nuoria, jotka kärsivät kiusaamisesta, väkivallasta ja päihteistä.

Siksi hänen mielestään on tärkeää, että seurakuntia ja järjestöjä ei sivuutettaisi ammattilaisina.

– Seurakunnat saavat uuden lain myötä paremmat puitteet kehittää hyvinvointi- ja kriisiyhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kunnille lisätään velvoitteita, joiden toteuttamisessa ne tarvitsevat sekä resursseja että yhteistyökumppaneita, Vinko sanoo.

Jaa tämä artikkeli: