null Oppilaitospapit tukevat opiskelijoiden parisuhteita

Oppilaitospapit tukevat opiskelijoiden parisuhteita

Parisuhdetta kannattaa hoitaa ennen kuin se on kriisissä. Jos ongelmat tuntuvat isoilta, oppilaitospappi voi auttaa.

Suurta osaa parisuhteiden ristiriidoista ei voi ratkaista.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä oppilaitospappi Juha Petterson ei kuitenkaan vaikuta huolestuneelta. Ristiriidat eivät tarkoita, että parisuhde olisi rikki.

– Parisuhteessa on tärkeää oppia olemaan eri mieltä, agree to disagree.

Asia on Pettersonille tuttu. Hän on koulutukseltaan myös paripsykoterapeutti ja käsittelee työssään jatkuvasti nuorten aikuisten parisuhdekriisejä. Suurin osa hänen vastaanotolleen tulevista opiskelijoista haluaa puhua parisuhteesta tai henkisestä hyvinvoinnista.

Juha Petterson on yksi pääkaupunkiseudun 13 oppilaitospapista. Oppilaitospapit ovat yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä olevia kuuntelijoita.

– Usein vastaanotolle tuleva pariskunta on kriisissä. Pohditaan, ollaanko yhdessä vai eikö. Tunneyhteys toiseen on heikko, mutta halutaan kuitenkin vielä yrittää, Petterson kertoo.

Parit aloittavat usein kertomalla kommunikaatio-ongelmista, mutta Pettersonin mukaan ne ovat monesti vain pintaa. Usein taustalla ovat syvemmät tunnesyyt kuten erillisyyden ja turvattomuuden kokemus. Ne kanavoituvat arkisiin asioihin ja pulpahtelevat esiin erimielisyyksinä ja riitoina.

Erimielisyyksiä ja riitoja ei parisuhteessa kuitenkaan voi päästä pakoon.

– Siksi ei ole tärkeää käydä läpi, mistä kaikesta pariskunta saa riidan aikaan. Tärkeää on yrittää saada tunneyhteys palaamaan.

YTHS ja oppilaitospapit yhteistyössä

Enemmistö opiskelijoista on pariutunut. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista elää vakituisessa parisuhteessa ja 37 prosenttia asuu yhdessä kumppaninsa kanssa. Kakkavaippojen aika tulee usein vasta myöhemmin: lapsia on vain vajaalla yhdeksällä prosentilla. Vastanneista 60 prosenttia on tyytyväisiä seksielämäänsä ja vain 10 prosenttia tyytymättömiä.

Marja-Leena Hauhia huomauttaa, että elämänmittaiset parisuhteet solmitaan usein opiskeluaikana. Hauhia työskentelee mielenterveyden ylilääkärinä YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikössä.

Elämänmittaiset parisuhteet solmitaan usein opiskeluaikana.

– Opiskelijat sitoutuvat parisuhteeseen vakavasti. En näe parisuhteen olevan millään lailla kriisissä, vaan se elää ja voi hyvin, Hauhia sanoo.

YTHS tarjoaa opiskelijoille edullisia ja ilmaisia mielenterveyspalveluita, mutta parisuhdekriisejä potevat ohjataan pääsääntöisesti oppilaitospastoreille ja kirkon perheneuvontaan. Kyseessä on Hauhian mukaan tietoinen linjaus.

– Parityö vaatii jatkuvuutta, johon YTHS:llä ei ole resursseja. Me keskitymme yksilötyöhön.

Hauhian mukaan parisuhdeproblematiikkaa ei myöskään voi pelkistää lääketieteelliseen muottiin. Kirkon perheneuvonnan ja oppilaitospastoreiden lähestymistapa on laajempi.

– Minulla on kirkon perheneuvonnasta kokemusta pitkältä ajalta ja arvostan sitä. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että kirkon parisuhdetyö olisi sillä tavalla ideologista, ettei sinne voisi mennä.

Joitain ideologisuus voi pelottaa. Oppilaitospappi lähestyy asiaa kuitenkin aina asiakkaan näkökulmasta.

– Tässä työssä ei tehdä moraalista arvostelua, vaan autetaan ihmistä ymmärtämään omaa elämäänsä paremmin. Minulla ei ole mitään agendaa, mitä kohti pyrkisin ohjaamaan keskustelua, Petterson toteaa.

– Toki omat arvoni ja näkemykseni vaikuttavat keskusteluun, koska kyseessä on ihmissuhde. Fokus ei kuitenkaan ole minussa, vaan siinä, että opiskelija oppisi elämään sellaista elämää, josta voisi tunnistaa itsensä paremmin.

Samoilla linjoilla on Otaniemen kampuksella työskentelevä oppilaitospappi Jenny Vainio.

– Jotkut vastaanotolleni tulevat pelkäävät, että minulla olisi pyrkimys jos ei käännyttää, niin ainakin puskea hengellinen lähestymistapa kaikkiin asioihin. Kerron aina, että näin ei ole. Varautuneimmat eivät toki edes tule juttelemaan.

Parisuhteen koreografia haussa

Jenny Vainion mukaan oppilaitospappi voi auttaa ihmistä uskomaan, että tällä on voimavarat selvitä vaikeasta tilanteestaan. Jos ongelma tuntuu liian suurelta, pappi osaa kertoa, mistä saa jatkoapua. Ohjaustyö YTHS:n kanssa toimii kumpaankin suuntaan.

Myös Vainion luokse tulevista suurin osa haluaa jutella parisuhteesta. Monet tulevat puhumaan suhteestaan myös yksin.

– Usein kyse on parisuhteen koreografiasta. Miten suhteessa pitäisi olla, edetä ja sitoutua?

Yleinen ongelma on, että parisuhteen toinen osapuoli olisi toista valmiimpi sitoutumaan. Toinen haluaa ehkä vielä hengailla kavereiden kanssa ja viettää opiskelijaelämää, kun toinen haluaisi jo perheen ja lapsia. Silloin Vainio kehottaa miettimään, mihin on itse valmis ja miten osapuolten tahdot olisi mahdollista sovittaa yhteen. Vaikka parisuhteessa ei voi purjehtia pelkkien omien fiilisten mukaan, Vainio painottaa itsensä kuuntelemisen tärkeyttä.

Aina parisuhde ei kestä. Monet suhteet päätyvät eroon, eikä ratkaisu ole aina huono. 

– Kannustan olemaan herkkä sille, mitkä ovat tämän hetken omat tarpeet. Usein niitä kuunnellaan vasta, kun ero on jo tullut ja opiskelija tulee puhumaan siitä.

Aina parisuhde ei kestä. Monet suhteet päätyvät eroon, eikä ratkaisu ole aina huono. Erotilanteessa tunteet voivat kuitenkin olla ristiriitaiset.

– Eroon liittyy aina myös surua, jota pitää työstää ja josta on tärkeää puhua. On todettava ne hyvät asiat, joita on ikävä. Sitä kautta voi orientoitua eteenpäin kohti uutta, Jenny Vainio sanoo.

Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012, Ylioppilaisen terveydenhoitosäätiö