C. S. Lewisin Narnia-kirjoista on tehty myös suosittuja elokuvasovituksia.
Oxfordin iloinen kristitty
C. S. Lewis kirjoitti teologiaa tavallisille tallaajille.
Tänä vuonna tulee 50 vuotta C. S. Lewisin kuolemasta. Lewis tunnetaan Narnia-fantasiaromaaneistaan, mutta niiden ohella hän kirjoitti romaaneja, esseitä ja tavallisille ihmisille suunnattua teologiaa.
Tämän kaiken Lewis teki sivutöinään. Päätoimisesti hän opetti ja tutki kirjallisuutta Oxfordin yliopistossa.
– Lewis totesi kerran: Jos etsit helppoa uskontoa, en suosittele kristinuskoa. Tähtäin on korkealla eikä kukaan yllä sinne. Silti sinne pitää tähdätä, Jason Lepojärvi sanoo.
Lepojärvi valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa Lewisin rakkauskäsityksestä. Hänet on myös valittu ensimmäisenä suomalaisena Oxfordin C. S. Lewis -seuran puheenjohtajaksi.
Mutkittelevalla matkalla anglikaanikristityksi Lewis sai tukea yliopistoystäviltään, kuten J. R. R. Tolkienilta.
– Lewis tunsi pitkään katkeransuloista kaipuuta. Se tuntui hyvältä, vaikkei hän tiennytkään, mitä kaipasi, Jason Lepojärvi kuvailee.
Kristityksi kääntyminen ei silti muuttanut elämää helpoksi.
– Kamppailu uskon asioiden parissa jatkui, mutta suunta oli selkeämpi.
Lewisin uskonnolliset kirjat ovat olleet suosittuja, mutta teologit ovat karsastaneet häntä.
– Lewis astui teologien alueelle, vaikka oli kirjallisuudentutkija, Lepojärvi arvelee.
Viime aikoina Lewis on herättänyt myös teologien kiinnostuksen.
C. S. Lewis arvosti järkeä yli kaiken. Pitkään Lewis ajatteli, että hänen tuntemansa nimetön kaipuu oli vain romanttista haihattelua.
– Sitten hän oivalsi, että Jumala on sekä järjen että mielikuvituksen lähde, Jason Lepojärvi kuvaa.
Kärsimyksen ongelma vaivasi Lewisia läpi elämän. Jumalan olemassaolo itsessään ei ollut hänelle ongelma, vaan Jumalan luonne: onko Jumala hyvä vai onko hän sittenkin kosminen sadisti?
Jatkuvaan kysymiseen Lewis sai vastaukseksi vain hiljaisuuden.
– Se ei kuitenkaan ollut välinpitämätöntä hiljaisuutta, vaan eräänlainen rakastava katse.
Lewis koki kärsimyksen myös hyvin henkilökohtaisesti. Hän avioitui myöhäisellä iällä Joy Davidmanin kanssa, joka kuoli muutaman yhteisen vuoden jälkeen.
Kirjansa Tätä on kristinusko C. S. Lewis aloittaa lauseella: ”On olemassa moraalilaki, johon kaikki uskovat.”
– Lewisin mielestä moraalin kova ydin on sama kaikissa yhteiskunnissa ja siihen liittyvät moraaliperiaatteet ovat läsnä myös kaikissa uskonnoissa, Jason Lepojärvi kertoo.
Moraali tulee Lewisin ajattelussa hyvin lähelle rakkautta.
– Lewis nostaa esiin inhimillisen rakkauden arvon mutta varoittaa rakkauden palvomisesta. Rakkaus tarvitsee hyveitä ja jonkin korkeamman periaatteen ohjausta. Ilman niitä rakkaus voi olla lahjottavissa, Lepojärvi sanoo.
– Lewis oli hyve-eetikko. Hänen mukaansa moraalinen elämä ei ole lista kieltoja. Käskyjen rooli on toisenlainen: ne auttavat ihmistä kehittymään kohti hyvää.
Miksi nykylukijoiden kannattaisi hakeutua C. S. Lewisin äärelle?
– Luterilainen hengellisyys voi joskus olla masentavaa. Lewis taas oli piippua polttava ja olutta rakastava iloinen kristitty, Jason Lepojärvi toteaa.
Ei vain Narniaa
Narnia on C. S. Lewisin (1898–1963) tunnetuin kirjallinen luomus. Seitsenosainen sarja sijoittuu Narnia-todellisuuteen, jonne kuljetaan vaatekaapin kautta. Romaanien sankareita ovat lapset, jotka taistelevat Aslan-leijonan kanssa Narniaa tuhoavaa pahaa vastaan.
Moni Narnian yksityiskohta muistuttaa kristinuskosta. Esimerkiksi Aslan on usein tulkittu Kristus-hahmoksi. Narnia-sarjaa onkin kritisoitu liian läpinäkyvästä kristillisestä viestistä. Toisaalta Narnia on kiehtonut miljoonien lukijoiden mielikuvitusta.
Lewisin kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu fantasiakirjallisuuden lisäksi scifiä, kuten Avaruus-trilogia. Paholaisen kirjeopisto taas tapahtuu pirujen maailmassa.
Lewisin teologisista kirjoista tunnetuimmat ovat Tätä on kristinusko ja Neljä rakkautta. Kääntymystään kristityksi hän kuvaa Ilon yllättämä -kirjassa.
Lewis ei sijoittanut kertomuksiaan aina kuviteltuun todellisuuteen. Hänen kenties henkilökohtaisin teoksensa, Muistiinpanoja surun ajalta, kertoo Lewisin elämästä hänen vaimonsa Joy Davidmanin kuoleman jälkeen.
Jaa tämä artikkeli: