Pääkirjoitus: Entä vappu?
Työmarkkinajärjestöt ovat avanneet keskustelun kahden kirkollisen arkipyhän eli loppiaisen ja helatorstain siirrosta lauantaille. Esitystä on perusteltu työn tuottavuudella ja kansantaloudella.
Miksei listalla ole myös vappu? Eikö sen yhteyteen oteta lomia ja vietetä rokulipäiviä? Itse asiassa vajaa puolitoista vuotta sitten tehdyssä Taloussanomien jutussa toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen esitti arkipyhien ja vapun siirtämistä ja olisi ollut valmis siirtämään myös joulun ja pääsiäisen. Jouluaaton ei hänen mukaansa tarvitsisi olla 24. joulukuuta. Eli jos nyt sovitaan näistä kahdesta päivästä, päättyykö jouston vaatimus siihen? Kysymys ei ole vain kirkollisista pyhistä, vaan suomalaisten vapaapäivistä, joihin sattuu liittymään kirkollinen perinne.
Kirkollisten juhlapäivien paikkoja ei missään tapauksessa pidä vaihtaa kulloistenkin suhdanteiden mukaan, sillä tietyt päivät liittyvät kirkkovuodessa toisiinsa. Kirkko viettää pääsiäisviikon tuhkakeskiviikkoa keskiviikkona, vaikkei se olekaan vapaapäivä ja samoin on syytä viettää helatorstaita torstaina eikä lauantaina. Mutta se, ovatko päivät myös vapaapäiviä, on totta kai yhteiskunnallinen kysymys.
Helsingin piispa Irja Askola kommentoi asiaa Facebook-sivuillaan. Hän sanoi, ettei puolusta juhlapäiviä niiden itsensä takia, mutta kysyi, olisivatko ne vaalimisen arvoisia meidän kansalaisten takia. Kalenterimme liittyy pitkään kansalliseen ja kansainväliseen perinteeseen ja on samalla osa ihmiselle tarpeellista levon ja työn rytmiä: ilman lepoa tehokkuus katoaa.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: