null Pääkirjoitus: Helsingin aarresaaret

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Helsingin aarresaaret

Maailman muuttuessa kaupungin asukkaiden virkistyskäyttöön avautuu huiman hienoja uusia alueita, kuten Vallisaari.

Katsanto vähän korkeammalta, esimerkiksi jostain tornista tai lentokoneesta paljastaa, kuinka paljon Helsingissä ja sen lähistöllä on vihreää ja sinistä. Tästä kaupungista on turha puhua kivierämaana. Ruuhka-Suomikin on lähinnä huvittava ilmaus, kun maan tiheimmin asutulla alueellakin luonto on kaikkialla kivenheiton päässä. Jopa erämaista maisemaa on kansallispuistoissa molemmin puolin kaupunkia.

Ihan oman lukunsa helsinkiläiseen kaupunki- ja mielenmaisemaan tuo meri rantoineen ja saarineen. Rannat ja saaret houkuttelevat rakentamaan. Moni on saanut kodin kiehtovasta asuinympäristöstä lähellä merta. Osa merellisestä luonnosta pitää silti jättää kaikkien kaupunkilaisten ja täällä vierailevien virkistyskäyttöön. Jokaisesta rakentamiseen otettavasta alueesta käydään aina kova poliittinen vääntö.

 

Huiman hienoa on, että viime vuosina kaupungin asukkaille on avautunut myös ennen suljettuina olleita saaria, viimeisimpänä tulokkaana viikonloppuna yleisölle avautuva Vallisaari. Väki rynnännee innolla tälle saarelle, joka tarjoaa erikoisia luontoelämyksiä ja ihan omanlaistansa historian siipien havinaa. Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi.
 

Ehkä Helsingin täyttäessä 500 vuotta asukkaita alkaa virrata myös alkujaan suunnitellulle paikalle."
 

Kirkon oma aarresaari helsinkiläisten merelliseen virkistäytymiseen on Seurasaaren selällä oleva Mustasaari. Tämä aikoinaan tontinvaihtokaupalla seurakuntien omistukseen tullut pikku paratiisi on viritetty erityisesti lapsiperheiden retkeilyyn sopivaksi kohteeksi, mutta on toki käymisen arvoinen paikka kaikille siviilisäätyyn ja perherakenteeseen katsomatta.

 

Maailman muuttuminen tekee mahdolliseksi uudenlaisen maankäytön. Vallisaarta tarvittiin pitkään maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin. Enää ei armeija sitä tarvitse, joten kaupunkilaisten virkistykseen avautuvat uudet kunnaat.

Aika ajoin nousee keskusteluun myös Puolustusvoimien käytössä oleva Santahamina. Sitä on himoittu sekä asumis- että virkistyskäyttöön. Vaikka toistaiseksi on katsottu armeijan tarvitsevan sitä, jonain päivänä maailma saattaa muuttua niin, että senkin käyttötarkoitus muuttuu. Helsinki piti alun perin rakentaa Santahaminaan, mutta perustettiin sitten kuitenkin vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Ehkä Helsingin täyttäessä 500 vuotta asukkaita alkaa virrata myös alkujaan suunnitellulle paikalle.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.