Kriittinen keskustelu kirkosta ja kirkosta eroaminen näkyvät siinä, että kirkon jäsenyydelle annetut perustelut ovat muuttuneet. Esimerkiksi kastetta ja hengellisiä asioita pidetään Kirkon tutkimuskeskuksen ja TNS-gallupin tekemässä kyselytutkimuksessa vähemmän tärkeinä kuin neljä vuotta sitten.

Yksi asia kirkon toiminnassa on kuitenkin pitänyt pintansa ja kohonnut hautausmaiden hoidon rinnalle merkittävimmäksi syyksi kuulua kirkkoon. Kirkon auttamistyö eli työ vanhusten, vammaisten, köyhien ja syrjäytyneiden parissa on 84 prosentille suomalaisista keskeisin syy kuulua kirkkoon. Kolme neljästä pitää tärkeänä myös sitä, että kirkko opettaa lapsille ja nuorille oikeita elämänarvoja ja pitää esillä lähimmäisenrakkautta.

Vaikka auttamistyön merkitys on noussut osin siksi, että muiden asioiden arvostus on laskenut, on viesti silti tärkeä. Se, että auttamista korostetaan, kertoo siitä, että suomalaiset pitävät kirkon ydinasiana lähimmäisenrakkautta. Uskon pitää näkyä — ja suomalaisten mielestä se myös näkyy — teoissa. Enemmistölle suomalaisista yksi merkittävä syy maksaa kirkollisveroa on siis altruistinen eli muille ihmisille koituva hyvä.

Mitä kirkko sitten tekee? Vuonna 2010 kirkon diakoniatyöntekijät kohtasivat lähes 200 000 ihmistä. Yhteydenotoista 38 prosenttia koski taloudellisia huolia, mutta paljon ihmisten hätää helpottavia keskusteluja käytiin myös sairauksista ja ihmissuhteista. Palvelevaan puhelimeen tuli yli 54 000 yhteydenottoa. Sairaalapapit kävivät potilasvuoteiden äärellä yli 62 000 sielunhoidollista keskustelua. Perheneuvojilla oli 17 500 asiakastapaamista. Ja tämä on vain osa kirkon auttamistyötä, sillä toki seurakuntapappien käymistä keskusteluista moni liittyy ihmisten elämänkriiseihin, lapsi- ja nuorisotyöstä osa on auttamistyötä ja vapaaehtoistyöntekijät kantavat oman kortensa kekoon.

Kuka tämän työn tekisi, jos ei kirkkoa olisi? Väitän, että iso osa jäisi tekemättä.

Sitä paitsi kristillinen usko on ollut ja on yhä motivaatiotekijä monen järjestön takana. Pääkaupunkiseudulta voi mainita esimerkkeinä vaikka Vantaan Ruoka-avun, Helsingin Diakonissalaitoksen ja HelsinkiMission.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi