null Pääkirjoitus: Kotiseudun parhaaksi

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Kotiseudun parhaaksi

Joka vuosi pöydälleni ilmestyy kirja, joka on kotiseututyötä parhaimmillaan. Erilaisia paikkakunnan historiasta kertovia julkaisuja tehdään toki muuallakin, mutta epäilen tehdäänkö näin tasokasta ja jatkuvaa.

Vantaa-seuran julkaisema vuosikirja Helsingin Pitäjä ilmestyi jo 45. kerran. Tällä kertaa kirja on kaikkien aikojen laajin, tekstiä on yli 270 sivua. Kirja on kulttuuriteko muuttajien kaupungissa, josta ei paikallisidentiteettiä äkkiseltään uskoisi löytyvän.

Vantaalla on kuitenkin pitkä historia. Se on itse asiassa Helsingin emopitäjä. Vaikka muuttajia on paljon, on syntyperäisiä vantaalaisia kaupungissa lähes 70 000. Moni Vantaalle muualta muuttanut on myös vuosien saatossa löytänyt täältä kodin, jonne sydän kuuluu. Toki on paljon niitäkin, joille Vantaa on vain osa metropolialuetta.

Helsingin Pitäjällä on pitkä historia. Kirjassa puhutaan Vantaasta ja sitä edeltäneen maaseutupitäjän historiasta ja tapahtumista hyvin laajalla otteella. Tällä kertaa aiheet vaihtelevat keskiajan kylänpaikoista Vantaan teollisuuden alkujuuriin sekä Virve Rostista ja rokkaavasta lähiöstä Vantaan luonnonsuojelualueiden kattavaan kuvaukseen ja karttaan. Sekin selviää, että ensimmäiset Futuro-muovitalot valmistettiin Vantaalla Hiekkaharjussa. ”Kun muna oli keksitty, se vain pistettiin kuppiinsa”, kertoo arkkitehti Matti Suuronen talosta, joka vastasi unelmaan ”modernista asumiskoneesta”.

Kirkko ja seurakunta ovat oleellinen osa Vantaan historiaa ja nykypäivää. Ne ovat vuosikirjassa hyvin esillä. Tällä kertaa kirjassa on noteerattu ensi viikonloppuna 50-vuotisjuhliaan viettävä Korson kirkko. Eläkkeellä olevan kirkkoherra Kari Pekka Kinnusen artikkeli alkaa vuodesta 1962, jolloin vastavalmistuneen kirkon pihalle kaarsi kaksi mustaa autoa. Toisesta niistä astui ulos presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa. Presidenttiparin tulo kirkon vihkiäisiin oli yllätys kirkkokansalle.

Nykyinen Korson kirkko on elävä osa korsolaista identiteettiä. Se on juhlimisen arvoinen paikka, jossa voi osallistua monipuoliseen toimintaan tai käydä vaikka katsomassa taidetta, jota vuosikirjassa esitellään laajasti.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.