Lääkärilehti julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka tulokset ovat hätkähdyttäviä. Taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus kulkevat käsi kädessä: köyhyys siis tappaa. Tai tarkkaan ottaen köyhät elävät epäterveellisemmin, saavat huonompaa terveydenhoitoa ja kuolevat sen vuoksi nuorempina kuin suomalaiset keskimäärin.

Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää keskimäärin 86,2-vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi. Suomalaisten odotettavissa oleva elinaika on kasvanut, mutta selvän poikkeuksen tekee alimpaan tuloviidennekseen kuuluva väestö. Sen odotettavissa olevan elinajan kasvu pysähtyi 1990-luvun lamaan. Kuilu hyvätuloisten ja köyhimmän väestönosan välillä on kasvanut parissa vuosikymmenessä suorastaan järkyttävän paljon, useilla vuosilla. Köyhimpien suomalaisnaisten elinajanodote on nyt 6,9 vuotta ja miesten peräti 12,5 vuotta pienempi kuin hyvätuloisimpien.

Lama on tutkimuksen mukaan vedenjakaja kehityksessä ja yksi suuri selittäjä tutkimustulokselle on työttömyys. Se on pienituloiseksi joutumisen suurin riskitekijä. Kun ihminen jää työttömäksi, hän tipahtaa pois työterveyshuollosta, eikä julkinen terveydenhuolto pysty huolehtimaan työttömien terveydestä yhtä hyvin kuin työterveydenhuolto työssäkäyvistä.

Taloudellinen huono-osaisuus näkyy tilastojen mukaan elämänhallinnassa ja elintavoissa. Alin viidennes käyttää keskimäärin enemmän alkoholia, tupakoi enemmän ja syö huonommin kuin väestö keskimäärin. Alkoholin hintojen lasku onkin tehnyt erityisen tuhoisaa jälkeä köyhien keskuudessa. Tutkimusten mukaan miehillä kolmannes ja naisillakin neljännes elinajan odotteen erojen kasvusta johtuu alkoholiperäisistä kuolinsyistä. Pienempiä, mutta silti merkittäviä, osatekijöitä ovat naisilla syövät ja miehillä sydäntaudit.

Toinen viime aikainen uutinen kertoo lähiöiden välisten tuloerojen kasvusta ja maahanmuuttajien keskittymisestä tietyille alueille. Ilmiö näkyy Vantaallakin ja siihen olisi syytä puuttua kaupunkisuunnittelulla ja palveluja kehittämällä.

Julkista terveydenhoitoa ja sosiaalitoimen palveluja tarvitaan köyhimmillä alueilla. Kun rahaa ei ole, bussilipun hinta ja terveyskeskusmaksu voivat olla iso kynnys lähteä lääkäriin.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi