Pääkirjoitus: Kuin piru Raamattua

Pääkirjoitus: Kuin piru Raamattua

Eduskunnassa ratkaistavana oleva tasa-arvoinen avioliittolaki nostattaa taas kerran tunteita. Muun yhteiskunnan tavoin kirkollinen kenttä on asiassa vahvasti jakaantunut. Kirkon ”virallisen”, siis kirkolliskokouksen enemmistön, kannan mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto. Tämä ei estä sitä, että suuri osa kirkollisesta väestä ajattelee asiasta toisin.

Joidenkin selvitysten mukaan yli puolet papeista on tasa-arvoisen avioliittolain kannalla. Myös piispakunnassa on asiasta erilaisia näkemyksiä. Kirkossamme elää rinnakkain sekä arvokonservatiivinen että arvoliberaalinen tapa suhtautua eettisiin kysymyksiin. Tällaisissa asioissa onkin turha puhua yksiselitteisestä kirkon kannasta, mieluumminkin voisi puhua useista kirkollisista näkökulmista.

Tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ja sitä vastaan on esitetty samoja perusteita jo satoja kertoja. Uusi outo peruste on vetää mukaan kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus. Kun julistuksessa puhutaan jokaisen miehen ja naisen oikeudesta solmia avioliitto, on aika huima tulkinta, että tämä olisi peruste torjua tasa-arvoinen avioliittolaki. Tulkinta on vähän kuin piru lukisi Raamattua.

Ihan eri tilanteessa ja eri tähtäyspisteellä laaditun tekstin käyttäminen oman tulkinnan mukaan tämän päivän ratkaisuihin on kestämätöntä. Valitettavan usein samanlaiseen langetaan myös itse Raamatun käytössä. Yksittäisestä Raamatun tekstistä tai sanamuodosta tehdään yksi yhteen tulkinta tämän päivän elämään, vaikka alun perin tekstissä ei puhuta lainkaan samasta asiasta.

Suomi uhkaa jäädä tasa-arvokehityksessä länsimaiseksi takapajulaksi. Kaikki muut Pohjoismaat ovat jo tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyneet. Miten niissä on perheiden ja lasten asema romuttunut? Laki ei vähennä yhdenkään heteroavioliiton arvoa eikä yhdeltäkään lapselta olla riistämässä äitiä tai isää. Yhtäläisten oikeuksien antaminen homoille ei vie mitään heteroilta pois.

Tuntuu pahalta, että tasa-arvoisen avioliittolain torjunnassa lyömäaseena käytetään kirkkoa tai Raamattua. Kirkossa on asiasta perustellusti erilaisia näkemyksiä. Raamatun pohjalta voi hyvin tulla myös siihen tulokseen, että samanlaisten oikeuksien pitäisi koskea kaikkia ihmisiä.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja.
seppo.simola@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: