Pääkirjoitus: Lapset pois perhehelvetistä
Kahdeksanvuotiaan Eerikan kuolema on jotakin niin järkyttävää, että syyttäjä on kuvannut sitä Suomen rikoshistorian iljettävimmäksi rikokseksi.
Vaikka nyt paljastunut pahuus on käsittämätöntä, niin ikävä kyllä tapauksen uutisointia seuratessa on käynyt selväksi, että moni muukin lapsi ja nuori elää Suomessa fyysisesti piinattuna tai vakavasti laiminlyötynä omassa perheessään. Pelastakaa lapset -järjestön ylilääkäri Jari Sinkkonen kertoi Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina esimerkiksi perheestä, jossa 7-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika liottivat nälissään vessapaperia veteen.
Julkisuudessa käydään välillä keskustelua siitä, että Suomessa tehdään liikaa lasten huostaanottoja ja vanhempia sorretaan. Varmaan tätäkin tapahtuu, mutta väitän, että huostaanottoja pitäisi tehdä enemmän, jos katsotaan lasten etua. Lisäksi pitäisi olla enemmän voimavaroja myös ennaltaehkäisevään työhön ja lasten tilanteen jatkuvaan seurantaan. Tämän karun todellisuuden toivon Vantaan päättäjienkin pitävän mielessä, kun päätetään tulevien vuosien säästöistä.
Lastensuojelun paineet ovat suuret ja asiakasmäärät kasvussa, juridiikka ja paperisota vievät aikaa ja kuitenkin pitäisi pystyä näkemään, mikä on lapsen todellinen tilanne. Se vaatii luottamusta ja aikaa, sillä lapsi pelkää kertoa tai ei osaa edes sanoittaa tilannettaan.
Eerikan kohtalo on paljastanut uskomattomia puutteita lastensuojelun toiminnassa, viranomaisten yhteistyössä ja Suomen lainsäädännössä. Niitä ei ratkaista rahalla, vaan asettamalla todella ykkösasiaksi lapsen etu ja nopea toiminta. Nyt laki esimerkiksi velvoittaa terveydenhuoltohenkilöstöä ilmoittamaan poliisille lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta törkeää pahoinpitelyä ei saa ilmoittaa suoraan, vaan asia pitää kierrättää lastensuojelun kautta.
Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula on oikeassa vaatiessaan laajaa tutkintaa asiasta. Hän vertaa tilannetta suuronnettomuuksien tutkintaan ja vertaus on oikea. Tätä vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti perhesurmista: monet niistä olisi voitu estää, jos uhkailut olisi otettu vakavasti ja tieto viranomaisten välillä olisi kulkenut.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: