null Pääkirjoitus: Lynkkaus ei kuulu oikeusvaltioon

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Lynkkaus ei kuulu oikeusvaltioon

Tuomiot pitää antaa oikeudessa eikä sosiaalisessa mediassa.

Eräät paljon julkisuutta saaneet väkivalta- ja seksuaalirikokset ovat nostattaneet viime aikoina tunteita. Erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta vähän myös perinteisessä lehdistössä, on noussut suoranaista lynkkausmielialaa. Teoista epäiltyjen nimiä ja jopa kuvia on levitelty ja vihjailtu ”tapaamisista” heidän kanssaan.

Tällainen ei kuulu oikeusvaltioon. Meillä ihminen on periaatteessa syytön, kunnes hänet todetaan oikeudessa syylliseksi. Oikeuden tehtävä on myös antaa syyllisille lainmukainen rangaistus. Levittelemällä epäiltyjen nimiä ja kuvia tullaan joskus leimanneeksi rikollisiksi syyttömiä ihmisiä kenties loppuiäkseen. Sosiaalisessa mediassa tehdään helposti liian suoria johtopäätöksiä heppoisten tietojen perusteella. Oikeudella on käytössään kaikki tutkittu tieto, johon se päätöksensä perustaa.

Lynkkausmielialan rinnalla huudetaan ja vaaditaan rikollisille kovempia tuomioita. On tietenkin tärkeää, että ihmiset kokevat rikoksista koituvat rangaistukset oikeiksi ja kohtuullisiksi. Jos näin ei ole, syntyy helposti tarvetta ottaa oikeutta omiin käsiin, mikä voi johtaa sitten ikäviin seurauksiin.
 

Vankila- ja rikoskierteen ehkäisemiseksi ensikertalaisille annetaan usein ehdollisia tuomioita."


Monet ihmettelevät esimerkiksi sitä, ovatko väkivalta- ja seksuaalirikoksista saatavat tuomiot oikeassa suhteessa omaisuusrikoksien rangaistuksiin. Asiallinen yhteiskunnallinen keskustelu rikoksista ja niistä koituvista seuraamuksista on paikallaan. Jos jossakin nähdään liian lieviä tai liian ankaria rangaistuksia, on lainsäätäjän tehtävä muutoksia. Sitä linjaa on sitten oikeuden puolestaan sitten noudatettava. Oikeutta ei pidä jakaa huutoäänestyksellä sosiaalisessa mediassa, vaan laillisessa järjestyksessä.

On hyvä pitää myös mielessä, mitä rangaistuksilla toivotaan saatavan aikaan. Niiden tarkoitus on vähentää rikoksia. Niillä on varmasti jonkinlainen pelotevaikutus.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että kovemmat rangaistukset eivät välttämättä lisää kovin paljon pelotetta. Sen sijaan ne voivat johtaa esimerkiksi vankila- ja rikoskierteeseen. Tämän ehkäisemiseksi ensikertalaisille annetaan usein ehdollisia tuomioita.

Yhtälö rikosten ja rangaistusten kohtuullisesta ja järkevästä suhteesta ei ole mitenkään helppo. Sitä on kuitenkin etsittävä oikeusvaltion periaatteiden mukaan, ei huutamalla tai lynkkaamalla.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja
seppo.simola@kirkkojakaupunki.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.