Pääkirjoitus: Mikä on EU:n suunta?
Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti Suomessa viimeksi vain 40 prosenttia äänioikeutetuista. Tämä on käsittämättömän vähän, sillä EU-parlamentti ei ole mikään pilipali-instituutio. Se on paikka, jossa tehdään päätöksiä, joilla on merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta.
Parlamentti on Euroopan Unionin päätöksentekoelimistä ainoa, jonka valitsevat kansalaiset. Suomesta valitaan parlamenttiin vain 13 edustajaa, joten sitäkin tärkeämpää on, että heillä on tehtävään tarvittavat edellytykset ja äänestäjiltä saatu vahva mandaatti. Euroopan parlamentin vaalit ovat Intian vaalien jälkeen maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit: äänioikeutettuja on noin 400 miljoonaa.
Euroopan parlamentin lainsäädäntötyötä koskeva uutisointi on vaalien välivuosina valitettavan vähäistä ja negatiivista. EU:sta tulee turhia direktiivejä, se on selvää. Mutta enimmäkseen sieltä tulee asiallisia asioita. Jos päätöksiin halutaan vaikuttaa, on hyvä tehdä se ajoissa – siis EU:n tasolla.
Euroopan Unioni on arvoyhteisö, jonka tarkoituksena on turvata rauha ja vakaus Euroopassa. Ainakin unionin sisällä se on toiminut. Viime vuosina talouskriisi on hallinnut keskustelua. Nyt olisi hyvä, että keskityttäisiin kriisin seurauksiin. EU:n alueella on noin 27 miljoonaa työtöntä, joka neljäs perhe elää köyhyydessä ja moni nuori elää vailla tulevaisuuden toivoa.
EU:n pitää myös etsiä inhimillinen ja kestävä ratkaisu pakolais- ja siirtolaisongelmiin. Ratkaisu ei ole se, että jätetään heidät riutumaan ulkorajavaltioiden leireille tai kuolemaan laivoihin Välimerellä.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: