Pääkirjoitus: Nukkuminenko protesti?
On naurettavaa väittää vaaleissa äänestämättä jättämistä protestiksi. Tai voihan niin sanoa, mutta silloin kannattaa miettiä, mihin protesti oikein kohdistuu. Ei ainakaan vallanpitäjiin, sillä he käyttävät valtaa joka tapauksessa joko isommalla tai pienemmällä äänestäneiden antamalla valtakirjalla.
Äänestämättä jättämiseen on monenlaisia syitä alkaen vaalipäivän säästä ja päättyen siihen, ettei politiikka kiinnosta tai ettei tiedä ketä äänestäisi. Moni sanoo jättävänsä äänestämättä, koska kokee, että politiikka on ryvettynyttä. Kaikki nämä ovat pintapuolisesti ymmärrettäviä syitä, mutta kun asioita miettii hiukankin pidemmälle, niin fakta on, että äänestämättä jättävä antaa vastuun ja samalla vallan muille. Se ei ole kovin fiksua.
Kunnallisvaalien äänestysprosentti on vajonnut valtakunnallisesti huolestuttavan alas ja Vantaalla tilanne on maan surkein. Kun vain runsaat puolet kaupunkilaisista vaivautuu uurnille, aletaan puhua jo kunnallisen demokratian kriisistä. Toki Vantaalla on menneinä vuosina äänestetty vieläkin laiskemmin, vuonna 2000 äänestämässä kävi 45,6 prosenttia äänioikeutetuista ja neljä vuotta myöhemmin 50,9 prosenttia.
Äänestyskarttoja tutkimalla näyttää karkeasti siltä, että Vantaan omakotialueilla äänestettiin aktiivisemmin ja kerrostalolähiöissä heikoimmin. Tulotaso, koulutus ja asema vaikuttavat valtakunnallisestikin äänestyskäyttäytymiseen — Kauniaisten äänestysprosentti oli 76. Mikä ihmeen logiikka siinä on, että ihmiset, jotka eniten tarvitsevat ja käyttävät kunnan palveluja, eivät halua valita niitä, jotka heidän asioistaan päättävät?
Nukkuvien puolue ei ole mikään vitsi, vaan uhka demokratialle. Jotta tilanne muuttuisi, pitää päättäjien kantaa oma vastuunsa. Tällä kertaa kuntavaaleissa valtakunnallisesti hämmensi isojen uudistusten keskeneräisyys. Vantaalla näkyi ärtymys kuntapolitiikan kiemuroihin. Tosin jälleen kerran logiikka ontuu: jos jokin asia ärsyttää, kannattaa ottaa selvää, mistä löytyy ehdokas, joka ajaa omasta mielestä hyviä asioita. Pitää alkaa miettiä sitäkin, löytyisikö äänestämiseen uusia tapoja, esimerkiksi nettiäänestys. Se voisi madaltaa kynnystä vaikuttaa.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: