Pääkirjoitus: Raha vai rauha
Brysselissä Euroopan parlamentin edustalla nököttävä Euron patsas häkellyttää. Rahaako täällä palvotaan? Lähes kaikessa EU:n ympärillä pyörivässä uutisoinnissa raha näyttelee isoa osaa. Viime vuodet on kieriskelty talouskriisien syövereissä. On pelastuspaketteja, pankkien stressitestejä ynnä muuta. Aiemmin puhuttiin paljon maataloustukiaisista, nettomaksuista ja niin edelleen.
Moni oli äimän käkenä, kun tälle rahaa palvovalle byrokratian huipentumalle pari vuotta sitten myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Herttaisesti on jäänyt unhoon, että EU on itse asiassa perustettu, jotta rauha Euroopassa säilyisi. Aika hyvin tässä tehtävässä on myös onnistuttu. Ennen muuta Saksan ja Ranskan välinen reviiritaistelu ja vihanpito, joka on johtanut maailmanhistorian tuhoisimpiin sotiin, on häipynyt.
EU:n perustajien ajatuksena oli sitoa Euroopan valtiot taloudelliseen yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen. Talouden lisäksi muu inhimillinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus lisääntyvät. Ihmisten välisten siteiden ja toisten kansojen ymmärtämisen kautta sota käy yhä mahdottomammaksi. Yhteinen raha on syvimmiltään myös rauhan väline. Siksi Euron patsas on paikallaan.
Rauhan lisäksi EU:n jäsenmaat sitoutuvat edistämään tärkeitä eurooppalaisia arvoja. Sellaisia ovat muun muassa ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Kaikkialla maailmassa nämä eivät ole kovin kovassa kurssissa. Nykymaailman menoa katsellessa ei voi olla ajattelematta, että Suomen on hyvä kuulua yhteisöön, joka näitä arvoja kunnioittaa.
Viime viikolla Tuomiokirkkomme kryptaan kokoontui europarlamenttiehdokkaita kaikista eduskuntapuolueista keskustelemaan eurooppalaisista arvoista. Hyvä oli nähdä, että painotuseroista huolimatta koko puolueidemme kirjo sitoutuu pitkälti yhteiseen arvoperustaan. Eniten vivahde-eroja on ehkä siinä, kenen ihmisoikeuksia puolustamme, vain suomalaisten vai myös muukalaisten.
Kohta pääsemme valitsemaan mieleisiämme ihmisiä edustamaan meitä Euroopassa. Äänestämällä otamme kantaa henkilöihin ja arvoihin, joita he ja edustamansa puolueet ajavat. Itse äänestäminen on myös kannanotto tärkeään eurooppalaiseen arvoon, toimivaan demokratiaan, joka sekin on rauhan säilymisen väline.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja.
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: