null Pääkirjoitus: Sään armoilla

Pääkirjoitus: Sään armoilla

Tänä vuonna kevät on myöhässä. Lumen hidas sulaminen ja koleat ilmat harmittavat, mutta entä jos koko elämä olisi kiinni säästä? Niin on yhä monin paikoin maapallolla, niin voi ilmastonmuutoksen edetessä olla laajemminkin ja niin oli Suomessa vielä varsin lyhyt aika sitten.

Vasta teollistuminen, maatalouden kehittyminen ja hyvät liikenneyhteydet ovat muuttaneet tilanteen niin, että ainakin vauraissa länsimaissa pitkä talvi tai loppukesästä iskevä halla ei aiheuta katastrofia. Nälkä on vähentynyt, mutta se ei ole kokonaan poistunut uutisotsikoista. Paikallisten luonnonkatastrofien lisäksi ruoan korkea hinta tai vallanpitäjien sorto johtavat siihen, että ihmiset kärsivät nälästä.

Myös Suomessa nälkä on ollut monien todellisuutta viime vuosisadan sotien aikana eikä ruoka ole itsestäänselvyys vähävaraisimmissa perheissä vieläkään. 1800-luvun lopulla 150 000 suomalaista menehtyi nälkään ja sairauksiin. 1600-luvun lopun suurina kuolonvuosina Suomessa tehtiin kyseenalainen Euroopan ennätys. Peräkkäiset katovuodet jään saartamassa maassa ja hallinnon jäykkyys aiheuttivat sen, että ruoka loppui ja 25–30 prosenttia väestöstä kuoli.

Historia opettaa ainakin sen, että on syytä olla kiitollinen siitä, miten hyvin asiat nyt ovat. Toinen keskeinen opetus on, että ihminen on yhä edelleen luonnon armoilla. Ei tarvita kuin yksi jättimäinen tulivuorenpurkaus, joka heittää taivaalle pitkäksi aikaa pimentävän tuhkakerroksen, niin olemme vaikeuksissa.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: