Pääkirjoitus: Uskontojen kirjo kasvaa
Maahanmuutto pienentää pääkaupunkiseudun kirkkoonkuulumisprosenttia ja kasvattaa uskontojen kirjoa.
Jos jokin vaatii lujaa uskoa, se on ajatus uskontojen kuolemasta. Maallistumista on toki tapahtunut, lähinnä länsimaissa, mutta sielläkään kehitys ei ole yksiselitteistä. Pikemminkin uskonnollinen kenttä moninaistuu.
Kristinusko ja erityisesti sen helluntailaiskarismaattinen suuntaus kasvaa hurjaa vauhtia eteläisellä pallonpuoliskolla. Islaminuskon leviämistä lisää väestönkasvu sen ydinalueilla. Uskonnottomien määrä on maailmanmitassa lähivuosikymmeninä vähenemässä.
Suomessa on uutisoitu ja kirjoitettu paljon kirkon jäsenkadosta, mutta uutisoinnin asiantuntemus on usein ollut kirkonvastaisen Eroa kirkosta -sivuston tiedotteiden kopioinnin tasolla. Monilta toimittajilta on jäänyt huomaamatta isompi kuva uskonnollisuuden kehityksestä myös Suomessa.
Kirkosta on kymmenen vuoden aikana erottu paljon, mutta kirkkoon on myös liitytty enemmän kuin koskaan. Kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus väestöstä on vähentynyt, mutta erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla siihen vaikuttaa myös maahanmuutto. Suomenkielisestä väestöstä Vantaalla kuuluu kirkkoon yhä yli 70 prosenttia.
Kaikki kirkkoon tai rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat suomalaiset eivät suinkaan ole uskonnottomia. Niin suomalaisissa, esimerkiksi helluntailaisissa, kuin maahanmuuttajissa, on paljon uskonnollisia ihmisiä, jotka eivät ole rekisteröityneet mihinkään yhdyskuntaan. Tähän joukkoon kuuluu suurin osa muslimeista, mutta myös paljon kristittyjä maahanmuuttajia. Moni kirkosta eronnutkin pitää kiinni uskostaan.
Vantaan koulujen perusopetuksessa kolme neljäsosaa oppilaista valitsee luterilaisen oman uskonnon opetuksen. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on enemmän kuin elämänkatsomustiedon tunneille käyviä. Uskontojen ja katsomusten kirjo on pääkaupunkiseudun arkea.
Jaa tämä artikkeli: