Pääkirjoitus: Vaalijärjestelmä uusiksi
Seurakuntavaalien laimean äänestysprosentin takana on monta tekijää, joista osaan voidaan vaikuttaa kirkon omilla toimilla, osaan ei.
Demokratian kannalta seurakuntavaalit ovat osa huolestuttavaa trendiä: äänestysaktiivisuuden hiipumista. Ennen äänestäminen oli etuoikeus, nyt sitä ei enää koeta niin tärkeäksi. Fakta on kuitenkin se, että mitä alemmas äänestysprosentit laskevat, sitä pienempi porukka Euroopan, maan, kuntien ja seurakuntien asioista päättää. Nukkumaan jäävä ei käytä valtaa tai protestoi yhtään mitään, hän luovuttaa vallan toisille.
Kirkko on ollut edelläkävijä antaessaan äänioikeuden 16 vuotta täyttäneille. Edellisissä vaaleissa nuoret innostuivat uurnille tämänkertaisia vaaleja ahkerammin. Äänioikeus oli silloin uusi ja vaalikampanjassa painotettiin erityisesti nuoria. Jos nuorten äänestysaktiivisuutta halutaan pysyvämmin nostaa, tarvitaan sekä seurakuntien nuorisotyön että koulujen kansalaiskasvatuksen lisäämistä.
Toki sitäkin on syytä miettiä, onko loogista, että 16-vuotiaat saavat äänestää, mutta eivät asettua ehdolle. Mikseivät muuten voisi, sillä kirkollisen täysi-ikäisyyden merkki on konfirmaatio?
Seurakuntayhtymissä, kuten Vantaalla, äänestämistä hankaloittaa se, että äänestäjä äänestää kaksissa vaaleissa. Hylättyjen äänien käsittämättömän suuri määrä kertoo siitä, että systeemi ei toimi. Mitä jos äänestäjät valitsisivatkin vain oman seurakuntansa seurakuntaneuvoston ja tämä puolestaan valitsisi yhteisen hallintoelimen hoitamaan yhteisiä asioita?
Sitäkin voisi harkita, että seurakuntavaaleissa otettaisiin käyttöön sähköinen äänestys. Siinä on tietoturvaongelmia, mutta tekniikka kehittyy.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: