Pääkirjoitus: Vaalikuume nousee

Pääkirjoitus: Vaalikuume nousee

Poliittisessa ilmastossa alkaa näkyä vähitellen ensi kevään eduskuntavaalien aiheuttama värinä. Keskustelu kuumenee ja saa outojakin muotoja. Ehdokkaat tekevät jo täyttä päätä valmisteluja kampanjoilleen.

Suuria tunteita eivät sen sijaan välttämättä herätä jo parin kuukauden päässä olevat seurakuntavaalit. Toki kirkollisesti aktiivisilla ryhmillä ja henkilöillä on juuri nyt kova touhu päällä. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy ensi maanantaina ja listat pitäisi saada kuosiin siihen mennessä. Töitä hyvien ehdokkaiden saamiseksi on tehty hartiavoimin ja jännityksellä odotetaan, millainen on tulos.

Jos mikään muu ei kirkossa kuumenna tunteita, niin ainakin kirkon käyttämä mainonta. Aina jonkun mielestä mainonnassa on käytetty huonoa kuvamaailmaa, teologisesti ontuvaa tekstiä tai vähintään vääriä henkilöitä. Kansanedustaja Jani Toivolan käyttäminen yhtenä tämänsyksyisen seurakuntavaalikampanjan kasvona on jo ehtinyt herättää närkästyneitä kommentteja.

Toivola kirkon mainoskampanjan kasvona on tietenkin väärä valinta. Joidenkin mielestä. Toivottavasti muidenkin kampanjassa esiin tulevien ihmisten esiintyminen herättää vastaavaa närää. Silloin kampanja saa tarvitsemaansa huomiota ja ainakin yksi sen tärkeä viesti välittyy: kirkossa on ja kirkkoon mahtuu monenlaisia ajatuksia. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset ovat kirkon asioista päättämässä.

Demokratia on vaikea laji. Se ei aina eikä varsinkaan äkkiä tuota parhaita mahdollisia ratkaisuja. Ei ole kuitenkaan keksitty parempaakaan tapaa, jolla yhteiskunnan tai jonkin yhteisön asioita voidaan pitkän ajan kuluessa hoitaa kaikkien parhaaksi. Kirkollinen demokratia on, jos mahdollista, vielä haastavampaa. Päätöksenteko on monimutkaista, kun demokraattisesti valittujen elinten lisäksi valtaa käyttää myös virkakoneisto.

Muutokset kirkossa ovat usein perin hitaita. Vaaleilla ei mitään vallankumousta tehdä tälläkään kertaa. Se vain nyt on kumminkin varmaa, että jos jättää vaaleissa vaikuttamatta, vaikutusvaltaa on enemmän niillä, jotka ajattelevat toisella tavalla kuin itse ajattelee.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja.
seppo.simola@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: