Pääkirjoitus: Vaikea päätös lähetystuesta

• 02.03.2011 09:53
• Pauli Juusela

Vantaan seurakunnat tekee kansainvälistä työtä Kirkon Ulkomaanavun, Merimieskirkon ja kirkon seitsemän virallisen lähetysjärjestön kautta. Rahaa käytetään tänä vuonna 705 000 euroa. Suurin osa työstä tehdään sellaisten järjestöjen kanssa, jotka joko ovat kirkon kanssa samoilla linjoilla naispappeudesta tai jotka eivät ainakaan pidä naispappeutta tai suhtautumista seksuaalivähemmistöihin asioina, joista kannattaa kiistellä.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen naispappeuden vastustus johti siihen, että Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto leikkasi viime vuonna järjestöltä sen aiemmin saaman avustuksen pois. Nyt kaikilta lähetysjärjestöiltä on pyydetty selvitys suhtautumisesta muun muassa naispappeihin ja homoseksuaaleihin. Vastaukset otetaan huomioon, kun kirkkoneuvosto syksyllä päättää lähetysmäärärahoista.

Evankeliumiyhdistyksen lisäksi vaakalaudalla on Kansanlähetyksen tuki. Tätä ei tarvitse ihmetellä, sillä tuohtumusta herättää vaikka se, että järjestö kertoo strategiassaan vastustavansa parisuhteessa elävien homoseksuaalien ottamista kirkon töihin.

Kotimaan näkökulmasta asia vaikuttaa selvältä, mutta kun mennään ulkomaille, kuva muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi. Konservatiiviset järjestöt ovat Aasian ja Afrikan maissa tilanteissa, joissa ne voivat olla paikallisesta näkökulmasta jopa radikaaleja suhtautumisessa naisiin ja homoihin. Ne kouluttavat tyttöjä, vastustavat naisten ympärileikkauksia, auttavat aids-orpoja ja muslimimaissa puolustavat homoseksuaalien ihmisarvoa. Siksi Vantaan seurakuntien päättäjät eivät ole helpon ratkaisun edessä. On pakko kysyä, mihin leikkaukset kohdistuvat ja voidaanko samaa työtä todella tukea muuta kautta.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen antaa Kansanlähetykselle projektitukea. Äänestystulos 8–7 kertoo päätöksenteon vaikeudesta. Siihen sisältyi kuitenkin myös hyvä sana eli projekti.

Yleisen talousarvioavun sijasta kannattaisi kiistanalaisten järjestöjen avustamisessa — jos sitä päätetään jatkaa — tukea yhteisesti sovittavia projekteja. Niitä on helppo seurata ja samalla valvoa, että rahat käytetään eettisesti kestävällä tavalla.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi