Pääkirjoitus: Virpominen kiellettävä
Nuo mainiot pikku noidat vitsoineen ovat taas vierailleet ovillamme. Virpomisessa on perimmältään kyse syvästi uskonnollisesta perinteestä. Jo vitsojen askarteleminen on tietyllä tavalla uskonnon harjoittamista, joten siitä olisi luovuttava kouluissa ja päiväkodeissa. Muuten uskonnottomat joutuvat ilmaisemaan vakaumuksensa, jonka mukaan he eivät voi osallistua uskonnon harjoittamiseen.
Pitkäperjantai Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivänä ja pääsiäinen ylösnousemuksen juhlana ovat pyhäpäiviä kaikille suomalaisille. Jokainen sunnuntai on pyhäpäivä, koska se on Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Ei ole oikein, että yhden uskonnon pyhät tapahtumat näin määrittävät kaikkien elämänrytmiä. On siirryttävä Ranskan vallankumouksen esikuvaa seuraten uskontoneutraaliin kymmenpäiväiseen viikkoon.
Kouluissa on luovuttava päivänavauksista, sillä ne eivät saa sisältää mitään katsomuksellista. Esimerkiksi luonnon suojeleminen tai kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus sisältävät sellaista näkemyksellisyyttä, johon kaikki eivät usko. Niistä on vaiettava. Kouluruoka ei saa sisältää sianlihaa, etteivät muslimit joudu ilmaisemaan vakaumustaan, tai oikeastaan ei lihaa lainkaan, etteivät vegaanit joudu eriarvoiseen asemaan.
Pois papit armeijasta, pois papit vankiloista, pois papit sairaaloista, pois papit yliopistoista. Pois valtiopäivä- ja promootiojumalanpalvelukset. Pois kaikki uskonnollisia elementtejä sisältävä ihmisten auttaminen ja perinteet, ettei kukaan tule loukatuksi.
Yhteiskunnalla on edessä loputon via dolorosa, kärsimystie, jos joudumme jatkuvasti vänkäämään, mitä seuraavaksi kielletään uskonnon harjoittamisena. No, synkäksi pitkäperjantain tunnelmissa viihtyväksi kansaksihan meitä syytetäänkin.
Vaihtoehto voisi silti olla iloinen vapaus nauttia kaikesta siitä arvokkaasta, jota usko ja siihen liittyvä perinne elämäämme antavat. Kaikki irti joulusta ja pääsiäisestä, miksei ramadanistakin. Suklaamunakin voisi olla meille paljon makoisampi, jos tajuaisimme sen olevan myös uuden alun, uuden elämän ja ylösnousemuksen symboli.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja.
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: