Luonnonperintösäätiöllä on viisikymmentä suojeltua luontoaluetta. Säätiön puheenjohtaja Pentti Linkola ja toiminnanjohtaja Anneli Jussila retkeilevät yhdessä niistä. Kuva: Luonnonperintösäätiö / Jukka Ruutiainen
Paavi sai palan Pentti Linkolan aarnimetsää
Kirkkoisän metsässä ei saa ajella paavimobiililla. Sen sijaan marjoja ja sieniä voi poimia.
Paavi Franciscus sai helsinkiläiseltä piispa Irja Askolalta eilisellä vierailulla kymmenen aarin osuuden Luonnonperintösäätiön Porvoon Tomteskogin metsästä. Lahjoituksen arvo oli 500 euroa.
”Sen lisäksi, että teillä on paikka suomalaisten sydämissä, teillä on nyt myös konkreettinen paikka Suomessa”, totesi Askola Vatikaanissa. Hän vieraili Italiassa kahden muun piispan kanssa.
Nykyinen paavi on tunnettu uudistushenkisyydestään. Hän on kertonut esimerkiksi julkaisevansa pop-rock-albumin.
Viiden hehtaarin Tonttumetsä
Myös kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö on omalla tavallaan uraauurtava. Linkola lahjoitti säätiöön ensimmäiset 400 000 markkaa, jotka hän oli säästänyt kalastajan tuloistaan ja luentopalkkioistaan.
20 vuoden aikana säätiö on hankkinut omistukseensa ensisijaisesti uhanalaisia metsiä eri puolelta Suomea.
Viime vuoden lopussa säätiöllä oli omistuksessaan 971 hehtaaria metsää viidessäkymmenessä eri paikassa. Pohjoisin niistä sijaitsee Inarissa ja eteläisin Porvoossa.
Porvoon Tomteskog eli suomeksi Tonttumetsä on reilun viiden hehtaarin kokoinen alue Tyysterin kylässä. Alue on pääasiassa kuusikkoa, jonka vanhimmat puut ovat yli satavuotiaita.
Metsässä kasvaa muun muassa vanhoissa metsissä viihtyvä punahäivekääpä.
Paavimobiili metsän reunaan
Ortodoksisen, katolisen ja evankelis-luterilaisen kirkon piispat vierailivat paavin luona Vatikaanissa. Kuva: Kirkon kuvapankki / Kaisa Kariranta
Tomteskog säilyy jatkossakin Luonnonperintösäätiön omistuksessa. Paavi saa käyskennellä metsäpalstallaan siinä missä kuka tahansa muukin.
Tosin paavimobiilinsa hän joutuu jättämään metsän laitaan. Suojelualueella ei saa ajella moottoriajoneuvolla.
Sen sijaan lihasvoimin liikkuminen ja marjojen sekä sienien kerääminen on sallittua.
MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kritisoi tuoreeltaan Twitterissä Askolan tekoa: ”Viekää paaville suomalaista puuta tai talousmetsää, sillä metsien käyttö pelastaa maailman – museointi ei sitä tee.”
Hänen mukaansa talousmetsien käytöllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Siksi rahan käyttäminen luonnontilaisiin metsiin ei ole hänen mielestään järkevää.
Metsä Luonnonperintösäätiölle?
Kuva: Luonnonperintösäätiö / Mikko Hovila
Luonnonperintösäätiö hankkii ostojen, vaihtojen ja lahjoitusten kautta itselleen luonnonalueita. Näille alueille se hakee pysyvän ja lakisääteisen rauhoituksen.
Tällä hetkellä säätiö etsii mahdollisimman koskemattomia metsiä Lapin eteläpuolelta. Etelän metsistä vain muutama prosentti on suojeltuja.
Suojeltava metsä ei saa olla koskaan hakattu täysin avoimeksi. Avohakkuu muuttaa luonnonoloja niin suuresti, että säätiön mukaan palautuminen luonnontilaan vie kauan.
Metsässä täytyy olla eri-ikäistä puustoa ja puulajeja. Luonnontilaisessa metsässä on kaikkea taimista suuriin puunjärkäleisiin.
Tärkeitä ovat myös lahopuut, joita vaativat 20–25 % metsissä asuvista eliöistä. Lahopuita hyödyntävät ravinnokseen tai asuinpaikakseen monet sienet, hyönteiset ja linnut.
Lisäarvoa metsälle tuo se, jos alueelta löytyy kosteikkoja, lehtoja tai erikoisia luonnonmuodostumia. Esimerkiksi harjut ja hiidenkirnut ovat omanlaisiaan kasvupaikkoja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pentti Linkola rakasti lintuja mutta vihasi ihmiskuntaa – särmikäs luonnonsuojelija nähdään nyt eri hahmoissa Kansallisteatterin näyttämöllä
Hyvä elämäJos Pentti Linkolan opit olisi otettu vakavasti, eläisimme Pohjois-Korean kaltaisessa tiukasti säädellyssä valtiossa, sanoo radikaalista ympäristöfilosofista kertovan näytelmän toinen käsikirjoittaja, Linkolaa näyttelevä Eeva Putro.