Eija Olenius on tuonut tyttärensä Minean, 5, ja Ellenin, 3, Kilterin päiväkotiin hoitoon. Koko perheen yhteinen aika on vähäistä, mutta hoidossa tytöt ovat keskivertoa vähemmän. Kuva: Saara Vuorjoki
Päiväkodit palvelevat myös iltaisin ja öisin
Kun vanhemmat tekevät vuorotyötä, arjesta selvitään vuoropäiväkodin ja Excel-taulukon avulla.
Eija Oleniuksen ja Kimmo Koskisen jääkaapin ovessa on Excel-taulukko. Siihen on merkitty kummankin työvuorot, lasten hoitoajat, luisteluharjoitukset ja se, kumpi milloinkin vie ja hakee lapset.
Ilman Exceliä arjesta ei tulisi mitään, sillä Olenius työskentelee Finnairilla lentoemäntänä ja Koskinen lentokapteenina. Heidän työaikansa ovat epäsäännölliset, sukulaiset kaukana ja lapset pieniä, Minea 5 vuotta ja Ellen 3.
– Meillä eletään kuukausi kerrallaan. Saamme tietää seuraavan kuukauden työvuorot viikkoa ennen kuukauden vaihtumista, ja sitten laadin taulukon niiden pohjalta, Koskinen kertoo.
Kumpikaan ei tee töitä millään tietyillä lennoilla, mutta elämää helpottaa se, että Olenius tekee vuoroja niin sanotussa perhepoliittisessa osa-aikaryhmässä. Se tarkoittaa sitä, että työtä on 90 tuntia kuukaudessa ja vain edestakaisilla Euroopan sisäisillä lennoilla.
– Tietokone arpoo työvuorot, mutta voimme toivoa tiettyjä päiviä vapaiksi ja vapaapäiviä on aina tietty määrä, Olenius sanoo.
Minea ja Ellen Olenius ovat välillä yötä päiväkodissa. |
– Minä lennän sekä Euroopan sisäisiä lentoja että kaukolentoja. Se tarkoittaa sitä, että voi olla 2–3 päivää töitä ja sen jälkeen taas pidempi vapaa. Se on aika rankkaa, mutta kun virkaikää tulee lisää, pääsen ehkä säännöllisempään rytmiin, kertoo Koskinen.
Ylästössä asuvan perheen tytöt ovat hoidossa Kilterin vuoropäiväkodissa Myyrmäessä. He menevät sinne silloin, kun vanhempien työvuorot niin vaativat, ennen hyvin varhaisia aamulentoja jo edellisenä iltana.
– Lapset ovat aina olleet tosi reippaita. Koskaan ei ole tarvinnut jättää heitä pahoilla mielin hoitoon, Eija Olenius vakuuttaa.
Kilterin päiväkoti on Länsi-Vantaan päiväkodeista ainoa, joka tarjoaa hoitoa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Siellä käy hoidossa 120–140 lasta, ja heidän hoitoaikansa räätälöidään vanhempien työaikojen mukaan.
– Minulla on sellainen tuntuma, että suurin osa vanhemmista on töissä kaupan alalla tai hoitoalalla, päiväkodinjohtaja Pirjo Pohjasniemi kertoo.
Kilterin päiväkodissa pyritään siihen, että lapsen päivärytmi säilyisi mahdollisimman säännöllisenä vanhempien vuorotyöstä huolimatta. Kun päivällä hoidossa olleet ovat lähteneet, on kello 17 päivällisaika. Sen jälkeen on lukuhetki. Se, mitä sen jälkeen tehdään, riippuu esimerkiksi lasten vireystasosta.
– Joskus se voi olla sohvalla köllöttelyä, joskus askartelua tai pelailua. Varsinkin kesällä, kun on valoisaa, ulkoillaan illallakin. Kello 19.30 syödään iltapala, ja sen jälkeen on iltapesut ja nukkumaanmeno, Pohjasniemi luettelee.
Eija Olenius ja Kimmo Koskinen pyrkivät huomioimaan päiväkodin aikataulut viedessään lapset hoitoon, mutta kotona tietyistä rutiineista ei voi pitää minuutintarkasti kiinni.
– Lasten ruokailu- ja nukkumaanmenoajoissa joudutaan joustamaan, Olenius sanoo.
– Välillä, kun naapurin lapset ovat jo ulkona tai heillä on lounasaika, meillä ollaan vielä pyjamat päällä.
"Lapset ovat aina olleet tosi reippaita. Koskaan ei ole tarvinnut jättää heitä pahoilla mielin hoitoon."
Vuorotyötä tekevien on vaikea kuvitella elämää, jossa oltaisiin töissä joka arkipäivä kahdeksasta neljään ja viikonloput ja juhlapyhät olisivat aina vapaat. Vaihtelevuudessa on oma viehätyksensä.
– Olen toiselta ammatiltani sairaanhoitaja ja tottunut vuorotyöhön. Arkivapaat ovat ihania, Eija Olenius kertoo.
Hän kuitenkin myöntää, että työskennellessään sairaanhoitajana ennen omien lasten syntymää, hän tunsi joskus sääliä ajatellessaan työkaverin lapsia, jotka vietiin yöksi hoitoon. Mieli kuitenkin muuttui, kun hän huomasi, että lapset viihtyvät hoidossa vuorokaudenajasta riippumatta ja vuoropäiväkodissa saa hyvää hoitoa.
Eija Olenius ja Kimmo Koskinen näkevät epäsäännöllisyydessä etuja. Ensinnäkin heidän lapsensa ovat hoidossa vähemmän kuin monet säännöllistä työaikaa tekevien lapset, vain noin 12 päivänä kuukaudessa. Esimerkiksi tyttöjen luisteluharjoituksiin vieminen ei ole ongelma, sillä usein jompikumpi vanhemmista on iltapäivällä kotona.
"Sosiaalinen elämä on aika vaikeaa, kun on niin epäsäännölliset työajat."
Huono puoli epäsäännöllisyydessä on se, että kaikki perheenjäsenet ovat harvoin samaan aikaan samassa paikassa. Silloin kun näin on, Olenius-Koskisen perhe menee kaupungille, mökille tai isovanhempien luokse. Tai sitten vaan ollaan kotona ja nukutaan pitkään.
– Sosiaalinen elämä on aika vaikeaa, kun on niin epäsäännölliset työajat. Kun kaverit soittavat ja kysyvät, koska nähtäisiin, on vaikea sanoa mitään tarkkaa, Olenius toteaa.
Epäsäännöllisyys vaikuttaa myös lasten kaverisuhteisiin. He eivät näe joka kerta hoidossa samoja kavereita, mutta onneksi kavereita saa myös naapuruston lapsista ja harrastuksista. Myös yllättävät menot ovat hankalia, kun sukulaisetkin ovat kaukana.
– Välillä on sellaisia tilanteita, että tarvitsisi lapsenvahtia muutamaksi tunniksi. Olemme ratkaisseet asian siten, että lapset kulkevat mukana kaikkialle. He tulevat mukaan vaikka hammaslääkärille tai kampaajalle, Eija Olenius sanoo.
Yksi huolenaihe on se, miten arki sujuu sitten, kun Minea aloittaa koulun. Vuorokauteen jää todennäköisesti ajanjaksoja, jolloin kumpikaan vanhemmista ei välttämättä ole kotona, mutta lapsi ei voi olla koulussa eikä iltapäivähoidossa. Silloin edessä on todennäköisesti au pairin palkkaaminen.
Kilterin päiväkodissa lähes kaikki työntekijät ovat päättäneet työpäivän kello 22:een mennessä. Paikalle jää vain yöhoitaja, joka on tullut töihin kello 19.30. Tavoitteena on, ettei lapsia haeta kello 12–14, jolloin on päivälevon aika, eikä kello 22–05. Öisin päiväkodissa on rauhallista.
– Toki välillä joltakin lapselta on pupu kateissa tai tulee pissahätä, mutta pääsääntöisesti lapset nukkuvat hoidossa hyvin, päiväkodinjohtaja Pirjo Pohjasniemi sanoo.
Se, miten vuorohoidossa oleminen vaikuttaa lapseen, riippuu lapsesta. Joillekin on samantekevää, mihin aikaan vuorokaudesta he ovat hoidossa, toiset taas voivat olla levottomia erityisesti siksi, että elämä on niin epäsäännöllistä.
– Niille lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussa ja oppimisessa, saattaa olla parempi olla hoidossa normaaliin päivähoitoaikaan, Pohjasniemi arvioi.
Minea ja Ellen Oleniuksen yöt päiväkodissa sujuvat samoin kuin kotona.
– Tytöt ovat onneksi tulleet Eijaan ja nukkuvat hyvin milloin ja missä vaan, Kimmo Koskinen toteaa.
Ilta- ja yöhoidon kysyntä on tasaista
Epäsäännöllistä työaikaa tekevistä suomalaisista iso osa on alle 35-vuotiaita naisia.
Noin kolmannes epäsäännöllistä työaikaa tekevistä on kokenut lastenhoidon järjestämisen vaikeaksi. Toisaalta valtaosa kokee, että lapsi viihtyy hoidossa.
Helsingissä kunnallisissa vuoropäiväkodeissa on 604 lasta. Iltahoitoa tarjoaa 4 päiväkotia, ympärivuorokautista hoitoa 8.
Espoossa kunnallisissa vuoropäiväkodeissa on 350 lasta. Iltahoitoa tarjoaa 4 päiväkotia, ympärivuorokautista hoitoa 3.
Vantaalla kunnallisissa vuoropäiväkodeissa on 745 lasta. Iltahoitoa tarjoaa 5 päiväkotia, ympärivuorokautista hoitoa 3.
Ilta- ja yöhoidossa olevien lasten määrä on pääkaupunkiseudulla pysynyt melko samana pitkään, vaikka muun muassa kaupan aukioloaikojen vapauttamisen arveltiin lisäävän vuoropäiväkotien tarvetta.
Lähteet: Perheet 24/7 -tutkimusprojekti, Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch: Yhteistä aikaa etsimässä: Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla (Väestöliitto 2012) sekä Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupungit.
Jaa tämä artikkeli: