Päkirjoitus: Oikeus loukata

Päkirjoitus: Oikeus loukata

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että voisi sanoa mitä tahansa kenelle tahansa. Sellainen on sananvapauden väärinkäyttöä, henkistä tai hengellistä väkivaltaa. Myös sanoilla voidaan vammauttaa ja lamauttaa toinen ihminen, polkea hänen ihmisarvonsa lokaan.

Aika moni tuntuu ajattelevan, että netin, sosiaalisen median ja sähköpostin aikana kaikki on yhtäkkiä sallittua. Toki myös perinteisiä menetelmiä eli sanallista ja joskus ihan konkreettista saastaa täynnä olevia kirjeitä ja vihaa tihkuvia puheluita käytetään.

Loukkaavan viestin kirjoittajalla on mielestään sananvapauden tuoma oikeus sanoa sanottavansa niin, että viesti varmasti menee perille. Pahinta on, että jotkut ajattelevat, että siihen on suorastaan velvollisuus. Omat pahat sanat selitetään parhain päin: otetaan Jumalan rooli, sanotaan synti synniksi ja pelastetaan toista tuomitsemalla hänet.

Johanna Korhosen Seurakuntalainen.fi-sivuston keskustelusta tekemä tutkintapyyntö on tärkeä siksi, että aihe nousee yleiseen keskusteluun. Itseään hengellisinä pitävien pitäisi minusta aivan erityisesti katsoa peiliin ja miettiä, millaisia sanoja toisesta ihmisestä käyttävät.

Hengellisyys tai sen vastustaminen ja homoseksuaalisuus eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, joissa hyvät käytöstavat ja jopa laki unohtuvat. Avoin rasismi on yleistä netissä. Erilaisuus tuntuu olevan pelottavaa esimerkiksi Suomi24:ssä, Iltalehdessä ja Uudessa Suomessa, ei vain Hommafoorumilla.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: