Palomiehen iholla liekehtii pyhä
Pyhä iholla. ”En ole löytänyt mistään muualta yhtä kauniita kuvia kuin kristillisen veistostaiteen parista”, sanoo Arto Valtonen.

Pyhä iholla. ”En ole löytänyt mistään muualta yhtä kauniita kuvia kuin kristillisen veistostaiteen parista”, sanoo Arto Valtonen.

Palomiehen iholla liekehtii pyhä

Arto Valtonen on peruskristitty, jonka iho on täynnä kuvia enkeleistä ja Jeesuksesta.

Läpitunkeva surina täyttää huoneen. Arto Valtonen istuu tuolissa ja nojaa päätään selkänojaan. Silloin tällöin hän puristaa kädet nyrkkiin.
”Kyllä välillä sattuu oikein kunnolla”, Valtonen irvistää.
Miehen koko vartalo on tatuointien peitossa. Oikeassa kyljessä oli vielä muutama tunti sitten paperiarkin kokoinen alue pelkkää ihoa, mutta nyt sekin peittyy musteen alle. Vähitellen valmistuva tatuointi esittää Jeesusta ristin kanssa. Kuva on poimittu taidekirjasta, jossa on kuvia Michel-
angelon veistoksista.
Valtosen ensimmäinen uskontoaiheinen tatuointi on otos Pyhä Teresa liekeissä -veistoksesta.
”En ole löytänyt mistään muualta yhtä kauniita kuvia kuin kristillisen veistostaiteen parista. Pidän veistoksellisuudesta ja realistisista kuvista.”

Suurimman vaikutuksen Valtoseen on tehnyt Rooman kirkkotaide.
”Rooman kirkoissa tekee vain mieli olla hiljaa ja katsella. On uskomatonta, että joku on tehnyt käsillään kaiken sen.”
Valtonen on poiminut aiheet tatuointeihinsa pääosin kristillisestä taiteesta. Hän toteaakin, ettei voisi ottaa muiden uskontojen kuvia iholleen, sillä tietyssä teemassa pysyminen tekee lopputuloksesta kauniin ja hallitun. Jokainen kuva on tarkkaan valittu, sillä kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että kuvat sopivat yhteen.
”Minulle tatuoinnissa oleellista on kuvan kauneus. Vain yhdessä tatuoinnissani merkitys on tärkeämpi kuin ulkonäkö”, Valtonen sanoo ja näyttää vasemman nimettömän ja keskisormen väliin tatuoituja nimikirjaimia.
”Olin naimisissa ja tässä ovat vaimoni nimikirjaimet. Olemme jo eronneet, mutta minulla ei ole tarvetta poistaa tätä tatuointia. Liitto on osa elämääni ja historiaani.”
Tatuointia on nyt tehty kolme ja puoli tuntia. Arto Valtonen pyytää taukoa ja käy juomassa lasin vettä.
Suurin osa Valtosen tatuoinneista on otettu Leppävaarassa sijaitsevassa Sacred Tattoossa, vaikka mies itse asuu Tuusulassa. Luottamus tekijään on kaiken a ja o, kun iholle tehdään kuva, joka on ikuinen.

Valtosen pitäessä taukoa Sacred Tattoon omistaja, tatuoija Martin Harrison sanoo, että jossakin vaiheessa kipukynnys täyttyy. Silloin kuvan tekeminen täytyy lopettaa. Isoja kuvia tatuoidaankin usein vähitellen, pala kerrallaan.
”Kipu on todella pistävää. Tatuointi on kuin iso haava, koko alueelta on iho hakattu neulalla rikki”, Valtonen kuvailee.
Hän jatkaa, että monen tunnin tatuoimisen jälkeen tulee usein fyysisesti huono olo. Ihminen ei totu kipuun, ja mitä pidempään kipua jatkuu, sitä vaikeammin siedettäväksi se käy.
”Mutta kauneuden eteen täytyy hieman kärsiä”, Valtonen virnistää ja asettautuu takaisin tuolille.
Harrison pyyhkäisee veren ja musteen sekaisen nesteen pois kuvan päältä ja toteaa ”taas mennään”.
Kasvoihin Valtonen ei aio ottaa tatuointeja ammatinvalinnan vuoksi. Hän valmistuu tänä vuonna palomies-sairaankuljettajaksi. Potilaat saattaisivat säikähtää, jos ambulanssissa vastassa olisi kasvonsa täyteen tatuoinut mies.

Kasvojen lisäksi tyhjiä kohtia Valtosen iholta ei löydy.
”Olen miettinyt paljon sitä, että pinta-ala alkaa olla käytetty. Jatkossa vain korjaillaan vanhempia ja kuluneempia tatuointeja.”
Suuri tatuointien määrä herättää aina huomiota. Valtosen mukaan monet toteavat jo ensisilmäyksellä, että tuossa on joku linnakundi täynnä tatuointeja. Kun ihmiset uskaltautuvat katsomaan kuvia tarkemmin, on palaute aina positiivista. Ihoa ei olekaan koristeltu pääkalloilla, vaan enkeleillä.
Monet kysyvät, miten paljon tatuointeihin on kaikkiaan kulunut rahaa.
”Vastaan heille, että tämä nahka on ainoa, minkä vien mukanani hautaan.”

Valtonen sanoo, että kuvat ovat iholla vain häntä itseään varten. Toisaalta tatuoinnit kertovat aina jotakin ihmisestä.
”Ehkä nämä kuvat kertovat minusta sen, että haluan tehdä hyvää.”
Historian saatossa tatuoinneilla on kerrottu tiettyyn ryhmään tai heimoon kuulumisesta.
”Ristiretkeläiset ottivat ristitatuoinnin käytyään Pyhällä maalla. Kuvat mielletään laitapuolenkulkijoiden jutuksi, vaikka tatuointeja on ollut Euroopassa kautta historian kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvilla ihmisillä”, Martin Harrison kertoo.
Pop-kulttuuri on Harrisonin mukaan pääsyy tatuointien suosion räjähdysmäiseen kasvuun.
”Nuoret kopioivat tatuointeja, joita julkkikset ottavat.”

Tatuointien yleistyessä myös uskonnollisten tatuointien määrä on kasvanut. Tällä hetkellä erityisen suosittu aihe on klassinen rukoilevat kädet -tatuointi. Myös risti on suosittu symboli.
”Uskontoaiheisissa tatuoinneissa kristillinen kuvasto on Suomessa suosituinta. Tämä selittyy tietysti sillä, että kristinusko on valtauskontomme”, Harrison sanoo.
Suurikokoiset uskonnolliset tatuoinnit ovat kuitenkin harvinaisia.
”Jos haluaa olla neutraali, ei välttämättä halua suurta tatuointia, jolla on suuri merkitys.”
Harrisonin mukaan on yleinen harhaluulo, että jokaisen tatuoinnin takana olisi tarina. Asiakkaat ottavat nykyään yhä enemmän tatuointeja, jotka ovat kauniita, mutta vailla suurempaa henkilökohtaista merkitystä.
Arto Valtosellekaan usko ei ole erityisen tärkeä osa elämää. Uskonto on hänelle sitä, mitä koulussa aikanaan on opetettu.
”Uskon hyvyyteen sekä toivoon.”

Kuka?

Arto Valtonen,
30, palomies-sairaankuljettaja.

Missä?

On ollut 10 vuotta espoolaisen Sacred Tattoon vakiasiakas.

Motto?

Minulle on päivänselvää,
että hädässä olevaa autetaan.

Jaa tämä artikkeli: