null Peipon virsi

Peipon virsi

Nytkin — niin kuin aina —

peippo saapui pitkäperjantaina.

Vanha värssy veli mustarastaan

puiston oksille sen otti vastaan.

Mutta peippo lauloi:

Ki – i – ii – rieleis!

Komeana kansa

moottoreineen meni menojansa.

Joku kulkija vain yksinäinen,

sielu syvyyksiään myöten jäinen,

suli peipon lauluun:

Ki – i – ii – rieleis!

Joskus, joskus ennen

meiltä kauas muille maille mennen

peippo lensi pätkän tuskatiestä,

siipi hipoi hakattua miestä,

joka huokui hiljaa:

Ki – i – ii – rieleis!

Puulle piinahirren

lintu lensi, oppi uuden virren.

Piina päättyi, sanat, sävel jäivät.

Täällä se nyt kaikuu kaikki päivät —

niin, niin — eikö totta?

Ki – i – ii – rieleis!

 

”Kyrieleis” tulee kreikan kielestä
ja tarkoittaa Herra, armahda.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.