Pekka Haavisto: Eurooppalaisuus on muslimien vakaumuksen kunnioittamista
Kuva: Haidar Hamdani / Lehtikuva

Pekka Haavisto: Eurooppalaisuus on muslimien vakaumuksen kunnioittamista

Terrorismista järjestetyssä seminaarissa todettiin, että uskonnollisten vakaumusten kunnioittaminen ja avoin keskustelu niistä on eurooppalaisen arvomaailman ydintä. Samalla analysoitiin Isiksen vetovoimaa.

"Ne jotka pelkäävät maahanmuuttoa, ajattelevat että nyt suomalaiset arvot tuhoutuvat ja tilalle tulevat islamilaiset arvot. Mutta jos kunnioitamme uskonnollisia vakaumuksia ja autamme hädänalaisia, noudatamme todella omia arvojamme", lausui kansanedustaja Pekka Haavisto, joka tarkasteli terrorismia rauhantyön näkökulmasta.

Kansalaisjärjestöjen ja eduskuntaryhmien yhteinen laajan turvallisuuden verkosto WISE järjesti 11.5. Helsingin seurakuntayhtymän tiloissa seminaarin terrorismista.
 

Ei pitäisi olla kenellekään epäselvää, että islam kuuluu Suomeen."


Seminaarissa kysyttiin, mitä ovat eurooppalaiset arvot. Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren peräänkuulutti avointa julkista keskustelua myös islamiin liitetyistä tavoista ja perinteistä. Hänen mukaansa se on paras tapa vähemmistöjen integraatioon. Dahlgren penäsi julkista keskustelua myös suomalaisen muslimivähemmistön asioista. Avoimessa yhteiskunnassa myös vähemmistöjen tavat ja perinteet ovat julkisen keskustelun aiheita.

"Esimerkiksi pitäisi voida julkisesti puhua siitä, miten huivit tai kasvohunnut liittyvät islamiin", hän sanoi.
 

Radikalismin on mahduttava yhteiskuntaamme

Dahlgrenin mukaan keskustelua hallitsevat ääripäät, joista toinen on rasistinen ja toinen hyssyttelevä. Hänestä olennaista olisi myös se, että erilaiset uskonnolliset identiteetit otettaisiin vakavasti.

"Nykyinen kauhea tilanne johtuu siitä että keskustelu on poissulkeva, keskustelua ei käydä. Tulijat on otettava mukaan keskusteluun. Normaali yhteiskunta on avoin ja keskusteleva. Pitää keskustella käytännön tilanteista, joissa kulttuurit kohtaavat", hän sanoi ja viittasi esimerkiksi sukupuolirooleihin.

Ei pitäisi olla kenellekään epäselvää, että islam kuuluu Suomeen.

”Suomessa on ollut muslimeja 1800-luvun lopulta ja he ovat täysin osa suomalaista yhteiskuntaa”, Dahlgren sanoi viitaten tataareihin.

Pekka Haavisto nosti esille pääsiäisenä levinneen ihmettelyn siitä, että muslimitytöt olivat Suomessa innostuneet virpomaan.

"Joitakuita alkoi huolettaa, että laulavatko ne kohta suvivirttäkin. Kumpaa me oikein haluamme, että he ovat osa yhteiskuntaa vai eivät ole", hän kysyi.

Haavisto puolusti myös näkemystä, että länsimaisista arvoista puhuttaessa monikulttuurisuus olisi juuri keskeinen. Se merkitsee myös esimerkiksi erilaisten näkemysten rinnakkaiseloa. Ja ehdotonta väkivallattomuuden vaatimusta.

"On hyvä muistaa, että radikalismin sinänsä on mahduttava meidän yhteiskuntaamme. Onhan meillä Pentti Linkola ja Jehovan todistajat, jotka eivät tue virallista järjestelmäämme. Väkivaltainen radikalismi puolestaan ei missään muodossaan kuulu yhteiskuntaamme", hän sanoi.

 

Terrorismijärjestöt houkuttelevat tarjoamalla toivoa paremmasta

Radikaali-islamismin takana on romahtaneita yhteiskuntia ja toivottomuutta. Uuden islamilaisen valtakunnan rakentaminen tarjoaa muutakin kuin taistelutehtäviä.

Radikaali-islamistiset järjestöt kylvävät kauhua, mutta onnistuvat rekrytoimaan uusia vierastaistelijoita myös länsimaista. Isisin tavoitteena on levittää nyt valtaansa kalifaatistaan Syyrian ja Irakin alueelta ensin Libanoniin, palestiinalaisalueille ja Jordaniaan ja lopulta koko islamilaiseen maailmaan. Sen ihanteena on islamilaisen moraalipoliisin vartioima valtio.

Merkittävä osa jihadisteista tulee Irakiin ja Syyriaan ulkomailta, länsimaista joitakin tuhansia. Myös Suomesta on arvioitu lähteneen Isisin joukkoihin 50-70 henkeä.

Isis ei ole vain taisteluorganisaatio, vaan se muodostaa valtion valtioiden sisälle ja hallitsee valloittamillaan alueilla esimerkiksi jätehuoltoa ja koko julkista taloutta.

Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri listasi ISIS:n nousun syitä Irakissa. Hänen mukaansa syitä ovat shiiojen ja sunnien valtataistelut, tyytymättömyys hallintoon ja demokratian puute, USA:n vetäytymisen jälkeinen kaaos, keinotekoiset rajat valtioiden välillä, tuloerojen kasvu, talouden riippuvaisuus öljystä ja kaiken oman tuotannon puute sekä tärkeimpänä yleisesti olematon usko tulevaisuuteen.

Islamistinen järjestelmä voi Dahlgrenin mukaan tarjota jäsenilleen paljon sellaista, mitä näiltä on puuttunut kuten työtä ja aseman yhteisössä, jolla on tulevaisuus.

Keskustelussa oltiin sitä mieltä, että islamistisen ääriliikehdinnän taustalla ovat poliittiset, eivät uskonnolliset syyt. Valtaamillaan alueilla Isis on romuttanut esimerkiksi naisten aseman. Dahlgrenin mukaan fundamentalistinen maailmankuva on myös heikossa asemassa olevien nuorten kannalta vetoava tekijä.

"Jihadismiin ajaa työttömyys ja syrjäytyminen, mutta terrorismiin työntävien syiden lisäksi järjestöissä on vetovoimaakin.  Paljon on kiistelty siitä, millaista islamia ISIS edustaa. Se vetoaa myös tällä tavoin, tarjoamalla selkeyttä. Nuorelle, jonka kasvuympäristössä oma uskonto vaikuttaa epäselvältä, voi tulla halu etsiä selkeitä vaihtoehtoja", hän luonnehti.

Jaa tämä artikkeli: