null Tutkija Lorenzo Vidino: Terrorismi on teatteria, jota Ranska pitää vain jäävuoren huippuna

George Washington -yliopiston ääriliikkeitä tutkivan tutkimusohjelman johtajan Lorenzo Vidinon mukaan terroristit pyrkivät toteuttamaan iskunsa paikoissa, joissa on paljon kameroita. Kuva: Maija Saari / iStock

George Washington -yliopiston ääriliikkeitä tutkivan tutkimusohjelman johtajan Lorenzo Vidinon mukaan terroristit pyrkivät toteuttamaan iskunsa paikoissa, joissa on paljon kameroita. Kuva: Maija Saari / iStock

Tutkija Lorenzo Vidino: Terrorismi on teatteria, jota Ranska pitää vain jäävuoren huippuna

Kirkot ja synagogat edustavat jihadisteille vääräuskoisuuden pesäkkeitä, ja siksi sellaiset paikat valikoituvat terrori-iskujen kohteiksi, sanovat tutkijat.

18-vuotias tšetšeeni Abdoullakh Anzorov puukotti lokakuussa historianopettaja Samuel Patyn kuoliaaksi ja leikkasi hänen päänsä irti Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Tekoa pidetään rangaistuksena ja kostona siitä, että käsitellessään sananvapautta oppitunnilla Paty oli näyttänyt pilakuvia islamin profeetasta Muhammadista.

Vain vajaat kaksi viikkoa myöhemmin terroristi hyökkäsi Nizzassa kirkkoon ja puukotti kolme ihmistä kuoliaaksi.

Tällöin kohteeksi otetaan jokin vilkas alue, jossa on paljon ihmisiä ja paljon kameroita.

Marraskuun 2. päivänä Wienissä joukko terroristeja ampui kohti tavallisia ihmisiä, jotka viettivät iltaa suositulla baarialueella. Hyökkäys alkoi synagogan läheltä. Tekijöiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Poliisi ampui kuoliaaksi 20-vuotiaan miehen, jolta viranomaiset olivat aiemmin evänneet pääsyn Isis-taistelijaksi Syyriaan.

Yhdysvaltalaisen George Washington -yliopiston ääriliikkeisiin keskittyvän tutkimusohjelman johtaja Lorenzo Vidino arvioi Kirkko ja kaupungille, että terroristien toimintaa ei ohjata keskusjohtoisesti, eikä terroristeilla ei ole mitään yksittäistä periaatetta, jonka mukaan he valikoivat uhrinsa.

– Suurin osa nyt Euroopassa nähtävästä terrorismista on hajautettua, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka useimmat hyökkääjät tuntevat kiinnostusta Isisin ja al-Qaidan tapaisia ryhmiä kohtaan, operatiivisesti he ovat itsenäisiä ja valitsevat itse kohteensa, Vidino sanoo.

– Joissain tapauksissa kohteena on yksilö, kuten pilapiirtäjä tai poliitikko. Joissakin tapauksissa maalina on jihadistien aivan erityisesti vihaamille ihmisryhmille tärkeä paikka, kuten kirkko, synagoga, homobaari tai sotilaskasarmi, Vidino toteaa.

Lisäksi Vidinon mukaan joidenkin iskujen tavoitteena on aiheuttaa mahdollisimman paljon kuolonuhreja, ja tällöin tekopaikka valitaan sen mukaan. Hänen mukaansa Wienin ammuskelutapaus oli juuri tällainen.

 – Näin on ollut monissa aiemmissakin iskuissa, kuten Tukholmassa ja Barcelonassa vuonna 2017 tehdyissä kuorma-autoiskuissa. Tällöin kohteeksi otetaan jokin vilkas alue, jossa on paljon ihmisiä ja paljon kameroita. Terrorismia on teatteria, Vidino sanoo.

Tutkija Juha Saarisen mukaan kristinusko ja juutalaisuus edustavat jihadismissa vääräuskoisuutta. Kuvituskuva: Getty Images / iStockphoto.

Tutkija Juha Saarisen mukaan kristinusko ja juutalaisuus edustavat jihadismissa vääräuskoisuutta. Kuvituskuva: Getty Images / iStockphoto.

Jihadismi on voimakkaasti uskonnollinen liike

Tutkija Juha Saarinen kiinnittää huomiota siihen, että iskujen kohteet kertovat jotakin jihadistien omasta uskonnollisesta vakaumuksesta ja arvomaailmasta.

– Jihadisteilla on tapana nähdä itsensä ainoaa oikeaa islamin muotoa harjoittavana ja pelastuvana lahkona. Tähän luonnollisesti sisältyy se, että jihadistit hakevat käytökseensä esimerkkejä profeetta Muhammadista ja hänen aikalaisistaan, Saarinen sanoo.

Saarisen ja tutkijakollega Antti Parosen pian julkaistavassa tutkimuksessa Karavaanin sotapolku – näkökulmia jihadismiin käsitellään jihadistien uskonnollisuutta.

Toisaalta ei ole näyttöä, että pelkkä voimakas uskonnollinen herääminen johtaisi väkivaltaan.

– Jihadistisessa aatteessa ja maailmankatsomuksessa kristinusko ja juutalaisuus edustavat vääräuskoisuutta, vaikka myös jihadistit – mukaan lukien Isis – periaatteessa tunnustavat ne suojeluun oikeutettuina uskontoina. Etenkin länsimaissa kirkot ja synagogat ovat kuitenkin olleet varsinkin Isisin inspiroimille iskuille symbolisesti merkittäviä kohteita, hän sanoo.

Saarisen mukaan eri jihadistiryhmien maailmankatsomuksissa ja strategisessa toiminnassa heijastuvat myös eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset suhteet.

– Nigeriassa ja Egyptissä kristityt ovat tyypillisempi väkivallan kohde kuin vaikkapa Irakissa, jossa kristittyihin kohdistuva väkivalta on määrällisesti ja merkityksellisesti vähäisempää kuin shiia-väestöön kohdistuvat iskut, Saarinen sanoo.

Tuhannet ihmiset kokoontuivat suremaan murhattua historianopettajaa Samuel Patya Pariisissa viime lokakuussa. Kuva: Samuel Boivin / Nurphoto / Lehtikuva

Tuhannet ihmiset kokoontuivat suremaan murhattua historianopettajaa Samuel Patya Pariisissa viime lokakuussa. Kuva: Samuel Boivin / Nurphoto / Lehtikuva

Hänen mukaansa juuri jihadistien uskonnollisesta ajattelusta johtuu myös heidän suhteensa länsimaiseen koulutukseen.

– Jihadistien mielestä kaikki uskonnollisen opetuksen ulkopuolinen koulutus nähdään yksiselitteisen kielteisenä ja muslimeja korruptoivana asiana, Saarinen sanoo.

Toisaalta ei ole näyttöä, että pelkkä voimakas uskonnollinen herääminen johtaisi väkivaltaan.

– Radikalisoitumiseen ei ole yhtä sitä selittävää tekijää tai polkua. Henkilökohtaiset ja oman viiteryhmän kokema yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, rasismi ja syrjintä voivat tapauskohtaisesti olla merkittäviäkin syitä radikalisoitumiselle, mutta nekään eivät riitä, Saarinen sanoo.

– Lisäksi radikalisoitumiseen tarvitaan myös alttius sellaiselle ideologialle, joka raamittaa epäoikeudenmukaisuuden ja vastoinkäymiset osaksi laajempaa maailmankatsomusta sekä artikuloi tarvittavat vastatoimenpiteet asianlaidan korjaamiseksi, Saarinen sanoo.

Lokakuun lopussa Turkin pääkaupungissa Istanbulissa järjestetyssä mielenosoituksessa Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvattiin paholaisena. Kuva: Emrah Gurel / AP Photo / Lehtikuva

Lokakuun lopussa Turkin pääkaupungissa Istanbulissa järjestetyssä mielenosoituksessa Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvattiin paholaisena. Kuva: Emrah Gurel / AP Photo / Lehtikuva

Muslimiveljeskunta lietsoo vastakkainasettelua

Samuel Patyn murhan jälkeen islamilaisessa maailmassa puhkesi rajuja Ranskan-vastaisia mielenilmauksia, joissa on poltettu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kuvia. Syinä mielenilmauksiin ovat olleet paitsi profeetta Muhammadia esittävät pilakuvat, myös Macronin aiemmat lausunnot siitä, että islam on kriisissä.

Lorenzo Vidino on kansainvälisesti tunnettu islamististen ääriliikkeiden tutkija. Kuva: George Washington University.

Lorenzo Vidino on kansainvälisesti tunnettu islamististen ääriliikkeiden tutkija. Kuva: George Washington University.

Monet muslimijärjestöt ovat syyttäneet Macronia islamvastaisuudesta. Monissa mielenosoituksissa on myös vaadittu Ranskan boikotointia, ja Ranskan ja Turkin välille syntyi myös diplomaattinen kriisi, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kyseenalaisti Macronin mielenterveyden.

Ranska on ilmoittanut karkottavansa 231 ääriajattelijana pidettyä muslimia. Lisäksi lakkautusuhan alle on joutunut islamofobian vastainen kollektiivi CCIF, jota pidetään islamistijärjestö Muslimiveljeskunnan verkostoon kuuluvana yhdistyksenä. Taustalla on se, että Ranskan poliisi oli Patyn murhaan yllyttämisestä pidättänyt erään radikaalisaarnaajan, joka oli puheissaan maininnut CCIF:n.

Lorenzo Vidino on aiemmin muun muassa Foreign Policy -lehden artikkelissaan todennut, että Macronin päähaaste ei ole niinkään terrorismi vaan poliittinen islam. Taustalla on ranskalainen laïcité-periaate, jossa uskontojen tulee sopeutua tasavaltalaisuuden periaatteisiin.

– Ranskassa terrorismi nähdään vain jäävuoren huippuna paljon syvemmälle ilmiölle, jota Macron kutsuu ”islamistiseksi separatismiksi”. Tällä tarkoitetaan väkivallattomien islamistiryhmien sosiaalipoliittista suunnitelmaa luoda erillinen yhteiskunta Ranskan sisälle siten, että sen myötä horjutetaan ranskalaisten muslimien uskollisuutta Ranskan valtiota kohtaan, Vidino sanoo.

Islamistit ovat verranneet Ranskan muslimien asemaa juutalaisiin 1930-luvun Saksassa. Tämä on erittäin vaarallista retoriikkaa.

Useat Muslimiveljeskuntaan ja sitä kautta Erdoğaniin linkittyvät toimijat eri maissa ovat ryhtyneet sanasotaan Macronia vastaan ja esittäneet asian niin, että Macron käy sotaa islamia vastaan.

– Tällöin islamistit ovat verranneet Ranskan muslimien asemaa juutalaisiin 1930-luvun Saksassa. Tämä on erittäin vaarallista retoriikkaa. Vaikka on selvä, että Muslimiveljeskunnan verkostot eivät ole mitenkään vastuussa viimeaikaisista terrori-iskuista, on ilmeistä, että nämä verkostot ovat luoneet myrkyllisen ilmapiirin, joten ei pidä ihmetellä, mikäli joku nuori kuumakalle omaksuu tämän narratiivin tehdäkseen jotakin väkivaltaista, Vidino sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi