Pekka Haavisto uskoo rauhaan Darfurissa

• 22.05.2009 21:15
• Hanna Antila
• Fanni Oksanen/HS/Lehti

Sudan on päättänyt karkottaa kaikki ulkomaiset avustusjärjestöt maasta tämän vuoden aikana. Päätöstä maaliskuun puolivälissä puinut EU:n ulkoministerikokous tuli siihen tulokseen, ettei EU:lla ole keinoja konfliktien runteleman Sudanin tilanteen ratkaisemiseksi.

Samaan aikaan Kirkon Ulkomaanapu kehottaa Suomea tiivistämään yhteistyötään hauraiden valtioiden kanssa ja edistämään siviilien suojelua konflikteissa. Kansanedustaja, ulkoministerin Afrikan erityisedustaja ja Kirkon ulkomaanavun hallituksen jäsen Pekka Haavisto (vihr) uskoo, että kaikesta huolimatta avusta kieltäytyvää maata voi ja pitää auttaa.

Sudan ei pärjää yksin

Pekka Haavistoa toimi vuosina 2005–07 EU:n Sudanin erityisedustajana ja on neuvotellut rauhaa Darfuriin. Hänelle ovat vuodattaneet näkemyksiään niin korkea-arvoiset poliitikot, sissipäälliköt kuin pakolaisetkin.

Haavistolle Sudanin presidentin Omar al-Bashirin päätös katkaista ulkomaisen avun tulo Sudaniin ei tullut yllätyksenä. Kun Kansainvälisen rikosoikeustuomioistuin maaliskuun alussa antoi al-Bashirista pidätysmääräyksen, vastavetoa alettiin odottaa.

— Sudan pelaa viisumeilla, jotka ulkomaiset avustustyöntekijät tarvitsevat voidakseen olla maassa. Niillä on helppo kiristää, Haavisto kertoo.

Noin kahdelle miljoonalle Dafrurin pakolaisleireillä olevalle, täysin ulkomaisen avun varassa elävälle järjestöjen karkottaminen tietää vaikeuksia.

— Sudan sanoo voivansa hoitaa asian omien avustusjärjestöjensä tai arabialaisten ja afrikkalaisten järjestöjen voimin. Itse en usko siihen, Haavisto toteaa.

Palkitsemista ja painostusta

Sudan on pitänyt Darfurin kriisiä omana asianaan, johon muiden ei tarvitse puuttua. Esimerkiksi Sudanin kauppakumppani Kiina on hyväksynyt tämän linjauksen, mutta muut valtiot ovat laihoin tuloksin yrittäneet vuoroin painostaa, vuoroin palkita Sudania esimerkiksi talouspakotteita asettamalla ja vähentämällä. Palkitseminen oli paikallaan esimerkiksi vuonna 2005, jolloin vuosikymmeniä jatkunut maan etelä- ja pohjoisosien välinen sota saatiin päättymään.

Jopa Yhdysvallat on ollut Sudanin kanssa voimaton.

— Moni varmaan miettii, miksi Sudanissa ei ole tapahtunut hallituksenvaihtoa USA:n tuella. Sudanissa on oppositiopuolueita, mutta ne eivät välttämättä ole sen parempia tai "länsimyönteisempiä", Haavisto luonnehtii.

Totuuden etsintää

Yksi kriisin ratkaisua vaikeuttavista tekijöistä ovat erilaiset käsitykset siitä, mitä on tapahtunut ja kuka puhuu kenenkin puolesta.

— Joidenkin sudanilaisten mielestä presidentti al-Bashir ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon, sillä hän allekirjoitti etelän ja pohjoisen välisen muodollisen rauhansopimuksen vuonna 2005, Haavisto havainnollistaa.

Vaikka Sudanin sananvapaustilanne on Haaviston mukaan parempi kuin voisi olettaa, tiedonkulku takkuilee maassa, joka on pinta-alaltaankin noin seitsemän kertaa Suomen kokoinen.

— Tiedämme enemmän Darfurin tapahtumista kuin monet siellä. Oma taktiikkani on, että puhun aina suuren joukon kanssa ja se totuuden punainen lanka kulkee ehkä jossain siellä puolivälissä, Haavisto summaa.

Kuinka auttaa Darfuria?

Kriisin ratkaisemiseksi Pekka Haavistolla ei ole tarjota varmoja keinoja. Jos Sudan on valmis allekirjoittamaan rauhansopimuksen Darfuriin, al-Bashirin pidätystä voisi lykätä korkeintaan vuoden kerrallaan ja antaa avustusjärjestöille lisää liikkumatilaa. Tärkeää olisi myös saada asevienti Sudaniin pysähtymään ja Aasian maita mukaan painostukseen. Sudan ei ole toistaiseksi ole päästänyt eurooppalaisia rauhanturvaajia Darfuriin, mutta painostusta tulisi jatkaa.

Haavisto uskoo, että vielä jonain päivänä näemme Sudanin, jossa ei käydä sotaa. Hänellä on visio vaurastuvasta valtiosta, joka selviää konflikteista kuten Ruanda.

Tavallisia suomalaisia Haavisto kannustaa auttamaan esimerkiksi lahjoittamalla rahaa Kirkon Ulkomaanavulle tai Suomen Punaiselle Ristille.

— Konflikteja on aina ja niiden uhreja pitää auttaa. Tärkeintä on se tunne, että joku välittää ja elämässä on jatkumisen mahdollisuus, Darfurin pakolaisleireillä itsekin kierrellyt Haavisto kiteyttää.

Siviilejä koetteleva konflikti

• Darfurin kriisi Sudanin länsiosassa alkoi vuonna 2003 kun ryhmä "mustien afrikkalaisten" kapinallisia ryhtyi taistelemaan hallituksen joukkoja vastaan.
• Kapinallisten vihan taustalla oli hallituksen politiikka, jonka koettiin syrjivän Darfuria.
• Kapinallisia vastaan ovat taistelleet myös puolisotilaalliset arabien janjaweed-joukot, joita hallitus on aseistanut.
• Ihmisoikeusloukkauksia on tehty puolin ja toisin. Sodankäynnin keinoina on käytetty muun muassa raiskauksia, murhia, ryöstöjä.
• YK:n arvion mukaan sodassa on voinut kuolla jopa 300 000 ihmistä.
• Pakolaisleireillä asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä.
• Kriisin on pelätty leviävän myös naapurimaihin Tšadiin tai Keski-Afrikan tasavaltaan.