Pelasta ruoka lautaselle – hävikkiruokabuumi kasvaa
Ruokaa, jota uhkaa jätetuomio, voi ostaa erilaisten palvelujen kautta itselleen ja näin vähentää ruokajätteen määrää. Waste to taste - ravintolan ateriat valmistetaan hävikkiruuasta.

Ruokaa, jota uhkaa jätetuomio, voi ostaa erilaisten palvelujen kautta itselleen ja näin vähentää ruokajätteen määrää. Waste to taste - ravintolan ateriat valmistetaan hävikkiruuasta.

Pelasta ruoka lautaselle – hävikkiruokabuumi kasvaa

Hävikkiruokahankkeiden kautta voi vähentää tuhlausta, tehdä ekoteon, rakentaa uutta yhteisöllisyyttä ja täyttää nälkäisen vatsan – muunkin kuin omansa.

Helsingin Kalliossa toimiva Waste to taste -pop-up-ravintola tekee brunsseja, lounaita ja illallisia raaka-aineista, joita kaupat eivät enää voi myydä. Kaikissa kokkien käyttämissä tuotteissa käyttöpäiviä on vielä runsaasti jäljellä. Ravintolan takana on yhdistys, joka on saanut EU-rahoitusta ja mesenaattipalvelun kautta lahjoitusvaroja. Ravintola ei tuota voittoa. Hanke työllistää erilaisia vaikeasti työllistyviä ihmisiä, kerää kaupoista hävikkiruokaa ja jakaa sitä tarvitseville.

Ylijäämäänsä lahjoittaa jokaisena arkipäivänä S-ketju ja Ruohonjuuri. Varsinkin viikonloppuna hävikki on suurta.

”Maanantaisin ruokaa tulee niin paljon, ettei autoomme mahdu", kertoo hankkeen vetäjä Johanna Kohvakka. Hän uskoo hävikin johtuvan ainakin siitä, että kauppojen valikoimat ovat niin laajat.

Kaupat hyötyvät lahjoittamisesta siinä, että pystyvät vähentämään omaa jätemääräänsä ja voivat olla mukana kestävän kehityksen hankkeessa.

”Moni kauppias on kertonut iloitsevansa sen näkemisestä, kun ruoka päätyy roskiksen sijaan käyttöön."
 

Yli kolmannes kaikesta poisheitetystä ruoasta on käyttökelpoista."


Ravintolassa työskentelee kaksi ammattikokkia, jotka miettivät ruokalistan päivittäin vaihtuvan tarjonnan mukaan. Vain kymmenen prosenttia saadusta ruoasta voidaan käyttää, vaikka ravintolan annokset ovat niin suosittuja, että loppuvat toisinaan kesken. Waste to taste -keittiöön päätyvät vain pieni osa raaka-aineista kuten vihanneksista, juustoista, lihasta ja leivästä. Eineksiä ei käytetä.

”Eniten tulee leipää. Olemme hämmästyneitä sen määrästä. Kai se johtuu siitä miten montaa sorttia kaupat pitävät."

Valtaosan saamastaan ruoasta Waste to taste kuljettaa jaettavaksi ruoka-apuna eteenpäin erilaisiin sosiaalisiin keskuksiin ja asukastiloihin.

Hävikkiruokabuumin leviämistä selittää osaltaan se, että elintarvikkeita koskeva laki muuttui pari vuotta sitten. Enää laki ei velvoita myyjää kantamaan vastuuta tuotteista niiden hävittämiseen saakka, vaan lahjoituksen myötä vastuu siirtyy uudelle käyttäjälle. Ranskassa syömäkelpoisen ruoan poisheittämisestä on jopa tehty laitonta.


Ei vain leivästä

Hävikkiruokabuumiin ovat tarttuneet monet yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt, mm. Vantaan seurakuntayhtymä, joka jakaa yhdessä Vantaan kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa kauppojen ylijäämäruokaa kymmenissä kohteissa viikottain.

Jaossa on sekä ruokakasseja että hukka-aineksista valmistettuja aterioita. Kaupunki rakensi puolella miljoonalla hävikkiruokakeskuksen Koivukylään. Sinne kulkee viikottain kymmeniä tuhansia kiloja ruokaa.
 

Ruoka-apua hakevat ihmiset eivät tutkimusten mukaan etsi vain ravintoa, vaan myös seuraa."


Syötävää jaetaan seurakuntien, kirkkojen, asukastilojen ja nuorisokeskuksen tiloissa. Toiminnassa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia, 12 työllistettyä ja kaksi työntekijää, joista toinen on seurakuntayhtymän diakoni ja toinen kaupungin palkkaama suunnittelija.

Yhteinen pöytä -hanke aloitti toiminnan syksyllä 2015. Mallia otettiin Berliinistä, koska Suomessa ei vielä vastaavia ollut. Keski-Euroopassa jo moneen maahan levinnyt Berliner Tafel aloitti jo kaksikymmentä vuotta sitten keräämällä kauppojen ylijäämäruokaa jaettavaksi tarvitseville.

"Hanke ei ole vain ruokaa", painottaa palveluesimies Hanna Kuisma.

Yhteinen pöytä on toisaalta hävikkiruoan ja ruoka-avun jakeluhanke, ja sellaisenaan tarkoitettu kestämään niin kauan kuin tarvetta on. Mutta se on muutakin. Yhteisen pöydän ääreen halutaan tulevaisuudessa koota ihmisiä, seuraa, diakoniaa, sosiaalineuvontaa ja kaikkea sitä, mitä ihmiset tarvitsevat.

”Idea on välttää epäinhimillisissä leipäjonoissa seisottamista ja sen sijaan rakentaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja saada ruoan ympärille elämää", Kuisma sanoo.

Ruoka-apua hakevat ihmiset eivät tutkimusten mukaan etsi vain ravintoa, vaan myös seuraa. Ruoka-avun asiakkaista monet eivät löydä tarvitsemiaan virastoja, tukipalveluita tai hoitoa. Vantaalla kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteinen tavoite onkin rakentaa ruoan avulla yhteisöllisyyttä.

Pakettiauton täydeltä ruokaa. Kaikkea saamaansa hävikkiruokaa Waste to taste - ravintola ei pysty itse käyttämään ja se lahjoitetaan ruoka-apuna muualle.

Kännykkä vinkkaa aletarroista ja ravintoloista

Helsingissä hävikkiruokaa voi myös pelastaa pikkurahalla kaupan hyllyltä, jos suunnittelee ostosreissunsa tarkkaan.

Suomalainen mobiilisovellus Froodly on iskenyt hävikkiruokabuumiin. Sen ideana on tuoda lähikauppojen vanhentuvat, alennetut ruokatuotteet puhelimen näytölle. Kuka tahansa kaupoissa kulkeva voi toisia auttaakseen ottaa edullisesta, vanhaksi menevästä tuotteesta kuvan ja lisätä sen sovellukseen. Näin sovelluksen muut käyttäjät näkevät, millaisia tarjouksia heidän lähikaupassaan on tälle päivälle.

Hävikkiruokaa syntyy myös ravintoloissa. Parissa kuukaudessa useisiin kaupunkeihin Helsingistä levinnyt puhelinsovellus ResQ pyrkii yhdistämään ravintolat ja valmista ruokaa kaipaavat kaupunkilaiset, jotka eivät etsi pitkää illallista vaan nopeaa take awayta helpottamaan arkea.

Sovelluksen avulla voi ostaa pikkurahalla ravintola-annoksen, jota uhkaa hävikkikohtalo. Palvelu yhdistää kaupunkilaiset ja ravintolat. Vanhentunutta ruokaa ei myydä. Asiakas saa puhelimeensa mainoksen suoraan ravintolalta, varaa sen ja noutaa itse annoksen kotiin. Hinnat ovat muutaman euron luokkaa.

”Tällä viikolla annoksia on mennyt 250-300 annosta päivässä, eilen 1500 eurolla. Mukana on monenlaisia ravintoloita, eniten aasialaisia. Ideana olisi tarjota vaihtoehto kaupassa käymiselle", toimitusjohtaja Tuure Parkkinen kertoo.

Ruokahävikki on valtava

Suomalaiset heittävät syötäväksi hankittua ruokaa roskiin vuodessa keskimäärin 24 kiloa henkilöä kohden. Kuusi prosenttia ruoasta, joka kotiin kannetaan, päätyy jätteeksi. Kun mukaan lasketaan kaupan, teollisuuden ja ravitsemispalveluiden hävikki, saadaan biojätteeseen päätyväksi ruokahävikkimääräksi keskimäärin 70 kiloa henkilöä kohden vuodessa.

Yli kolmannes kaikesta poisheitetystä ruoasta on käyttökelpoista. Eniten heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä ja marjoja. Pakkauksen “parasta ennen” -päiväyksestä ei voi suoraan päätellä, milloin tuote on käyttökelvoton. Vääränmuotoinen tai kuivahtanut vihannes tuomitaan helposti syömäkelvottomiksi.

Ruokajätteen määrän arvioidaan olevan paljon ruokapakkauksia vakavampi ympäristöongelma.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: